Uni on ihmiselle välttämätöntä ja yksi terveytemme kulmakivistä. Unen aikana elimistössämme tapahtuu monia hyödyllisiä asioita, kun elimistömme rakentaa ja korjaa itseään.
Unentarve on yksilöllistä. Terve ihminen nukkuu keskimäärin 6 – 9 tuntia vuorokaudessa. Muutama lyhyeksi jäänyt yöuni tai yksittäinen uneton yö ei ole haitallista. Muutaman vuorokauden aikana kertynyt univaje korjaantuu helposti nukkumalla vähän kauemmin, kun siihen on tilaisuus. Pitkään jatkuva unen puute on haitallista ja näkyy suorituskyvyn laskuna, oppimistuloksien heikkenemisenä, keskittymiskyvyn alenemisena sekä rauhattomuuden ja ärtyneisyyden lisääntymisenä.
Unen häiriöt
Unen häiriöt ovat varsin yleisiä, sillä niistä kärsii noin neljännes suomalaisista aikuisista ajoittain. Tavallisimmat nukkumisvaikeudet ovat vaikeus nukahtaa, levottomasti nukkuminen, herääminen aamuyöstä ja vaikeus nukahtaa uudelleen, mikä on yleistä stressin yhteydessä ja vanhuksilla. Aamuväsymys on useimmiten seurausta myöhäisestä nukkumaanmenosta, jolloin unta ei ehdi kertyä riittävästi. Nuorilla väsymys voi liittyä myös fyysiseen kasvuun ja tilanteisiin, missä elimistön levon tarve on tavallista suurempi, esimerkiksi runsaan urheilun seurauksena. Myös väärät tottumukset, esimerkiksi iltapäivätorkut myöhäisen nukkumaanmenon lisäksi, voivat olla nukahtamisvaikeuksien takana.
Unta voivat häiritä monet fyysiset tilat, esimerkiksi jatkuva kipu, raskaus, vaihdevuodet tai yöllinen virtsaamisentarve. Tilapäisten unihäiriöiden yleisiä aiheuttajia ovat myös stressi, jännitys, huolet, pelko, masennus, elämän muutokset, ikääntyminen, vuorotyö, lääkkeet ja alkoholi. Jos unen tarvetta ei saada tyydytettyä, vaikutukset näkyvät muun muassa vireyden ja henkisten toimintojen heikkenemisenä, työkyvyn alentumisena ja elämänlaadun huonontumisena kokonaisuudessaan. Katkonainen uni, levottomat jalat ja kuorsaaminen ovat myös hyvin yleisiä ja kiusallisia unen häiriöitä.
