Karhu-ryhmä kutsutaan kaikista kovimpiin paikkoihin – tällainen on poliisin maineikas erikoisjoukko

Kun paikallispoliisi törmää tilanteeseen, jossa omat taidot, välineet tai resurssit eivät enää riitä, kutsutaan paikalle Karhu-ryhmänäkin tunnettu poliisin valmiusyksikkö. Rauhan aikana valmiusyksikkö on Suomessa se taho, jonka ratkaistavaksi tulevat kaikkein kovimmat ja vaikeimmat paikat.

Poliisilaitoksilla on omat vaativien tilanteiden ryhmänsä, jotka vastaavat niin tavanomaisiin kuin vaativiinkin tilanteisiin. Kun tilanne ylittää sen suorituskyvyn, valmiusyksikkö kutsutaan paikalle.

Valmiusyksikkö ei ota tehtävää paikallispoliisilta haltuun, vaan menee tehtävään niin sanotuksi toimintaryhmäksi, joka esimerkiksi auttaa kiinniotossa tai tilanteen muussa ratkaisussa tapausta hoitavan poliisin alaisuudessa.


Näin"Karhu-ryhmä"toimii, kun tilanne on päällä 1:22

Helikopterilla katolle ja yhteistyötä yli rajojen

Helsingin poliisin erityistoimintayksikön johtaja ylikomisario Heikki Porola kuvailee, että yksiköllä on erityistä kalustoa ja kykyä toimia vaativissa tehtävissä, joihin muut eivät pysty. Porolan esimerkit ovat omiaan herättämään mielikuvia elokuvamaailmasta.

– Toisen viranomaisen virka-avulla voimme laskeutua helikopterista köysin rakennuksen katolle tai kulkea vesistöissä, itsekin valmiusyksikön joukkueenjohtajana toiminut Porola kertoo.

Virka-apua saadaan tarvittaessa esimerkiksi Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta. Yhteistyöhön on varauduttu myös muiden Euroopan maiden erikoistoimintajoukkojen kanssa. Virolaisjoukot olivat muun muassa mukana harjoituksessa, joka käsitteli viranomaistehtävää lauttaliikenteessä.

– Pyrimme pitämään suorituskykyä yllä, jotta voimme hakea ratkaisua myös sellaisiin tapahtumiin, joita ei toivottavasti koskaan tule, Porola kertoo.

karhu valmiusyksikkö 2

”Ei tehtävää, jota emme hoida”

Vuosittain valmiusyksikkö saa noin sata tehtävää, joiden kesto vaihtelee muutamasta tunnista viikkokausien operaatioihin. Pidemmissä tehtävissä voidaan vaatia viikkojen seurantaa ja valmistautumista rikollisten kiinniottoon juuri oikealla hetkellä.

Myös erilaisten suurten kokousten varmistaminen ja turvaaminen kuuluvat valmisyksikön toimenkuvaan, ja yksikkö on varustautunut muun muassa räjähteisiin ja vaarallisiin aineisiin.

– Laadultaan ei ole tehtävää, jota emme hoida, Porola vakuuttaa.

karhu valmiusyksikkö 1

Keskeistä on sujuva yhteistyö

Porolan mukaan näyttävän kuuloisista manöövereistä ja välineistä huolimatta yksikön keskeinen vahvuus on kuitenkin sujuva ryhmä- ja joukkuetason toiminta. Myös yhteistyökuviot muiden viranomaisten kanssa on harjoiteltu kuntoon, jotta ne sujuisivat tosipaikan tullen kuten pitääkin.

– Yhteistoiminta eri ryhmien välillä on harjoiteltua. Se on meidän valtti.

Ryhmänä paineiden allakin työskennellessä on tärkeää, että ryhmähenki ja luottamus ovat korkealla. Porolan mukaan nämä syntyvät harjoittelun sivutuotteena, yksilöiden hitsautuessa ryhmäksi ja ryhmien joukoksi.

Porola kertoo erääksi tärkeäksi seikaksi sen, että johtajat pääsevät harjoittelemaan ryhmien kanssa, ja kokoonpanot olisivat johtajineen samat tehtävissä ja harjoituksissa.

– Tunnetaan johtaja ja tämän tyyli myös kovemmissa tehtävissä, Porola kuvailee.

karhu valmiusyksikkö 14

”Toisella puolella aina ajatteleva ihminen”

Käytännössä yksikössä varaudutaan aina siihen, että tilanne menee toisin, kuin on ennakolta ajateltu. Tilannekuvan muuttuessa vaaditaan toisinaan nopeita päätöksiä.

– Haastavaksi tämän tekee se, että toisella puolella on ajatteleva ihminen, joka yrittää löytää toimintamme heikot kohdat. Ei voida valmistautua kuin konetta vastaan, sillä ihminen ei toista yhtä ja samaa yhä uudelleen, Porola pohtii.

Kun tilanne on ratkaistu ja tehtävä päätytty, käydään se aina läpi kriittisesti. Tarkoitus on Porolan mukaan aina pyrkiä kohti parempaa suoritusta. Pientä viilattavaa löytyy hänen mukaansa lähes joka tehtävältä, vaikka suuret linjat loksahtelevat yleensä paikalleen harjoitusten mukaisesti.

karhu valmiusyksikkö 12

”Pitää olla selviytyjäluonnetta”

Porola on yhdessä valmiusyksikön johtaja Jari Kaikon kanssa ainoa yksikön jäsen, joka esiintyy mediassa omilla kasvoillaan. Tällä suojataan yksikön jäseniä läheisineen, ja siten myös yksikön toimintaa. Ryhmän jäsenten henkilöllisyys voi näet kiinnostaa lain väärällä puolella kulkevia.

Osa yksikön jäsenistä pyrkii suojelemaan erityisesti perheensä pienempiä lapsia huolelta, jättämällä tarkemman työnkuvansa kertomatta.

– Tekijälleen työ arkipäiväistyy, mutta ulkopuoliselle, kuten perheelle ja läheisille voi tulla muita kuin turvallisia mielikuvia, Porola pohtii.

Hän uskoo, että valmiusyksikön vaativaan työhön hakeutuvia poliiseja kiinnostaa erityisesti työn fyysisyys ja varmat ulkotyöt.

– Nämä eivät ole niin sanottuja konttoritöitä. Työhön liittyy paljon harjoittelua, ja työpaikkaliikunta tulee tutuksi harjoitusten myötä. Nämä ovat sellaisia houkuttavia ja työtyytyväisyyttä ylläpitäviä asioita, hän pohtii.

Yksikköön haetaan muutamia vuosia poliisina palvelleita nuoria poliisimiehiä ja naisia, joiden toivotaan voivan palvella yksikössä 10–15 vuotta. Tähän mennessä yksikköön ei ole tullut valituksi naisia, vaikka hakijoita on ollut.

Porola kertoo, että viimeiset kymmenkunta vuotta valmiusyksikköön rekrytoinnissa on keskitytty psykologiseen osioon, minkä vuoksi yksikköön on myös saatu toivotun kaltaisia poliiseja.

– Ajattelun on oltava sellainen, että ryhmätoiminta, tehtäviin asettuminen ja tiukka kurikin onnistuvat. Pitää olla selviytyjäluonnetta, joka hillitsee ja hallitsee tunteensa.

Hän painottaa, että tunneosaaminen kasvaa varautumien ja valmistautumisen myötä.

– Niin teet kuin harjoittelet. Parasta jälkihoitoa on ennalta varautuminen. Silloin pää pystyy ottamaan vastaan oikeaa viestintää ja pystyy toimimaan oikealla tavalla.

karhu valmiusyksikkö 9

Työ ei ole kuin jenkkielokuva

Ulkomaiset sarjat, eritysesti Yhdysvalloista tulevat, eivät anna todellista kuvaa työmetodeista Suomessa.

– Eurooppalaiset ja suomalaiset sarjat ovat lähempänä totuutta. Meillä Suomessa lähtökohta on, että kohtaamme ihmisiä. Suomalainen filosofia on, että meillä pyrkimys on mahdollisimman vähällä vahingolla saada siedettävä tulos. Se on elämää säilyttävä filosofia.

Porola pohtii, että kuten poliisityössä muutenkin, myös heidän työssään joudutaan kohtaamaan yhteiskunnan nurjat puolet. Avuntarvitsijoita riittää poliisille aina.

– Kohdataan juuri silloin, kun ihmisillä on mennyt huonosti. Kun asiat mättää, silloin soitetaan poliisi. 

karhu valmiusyksikkö 4

Lue myös:

    Uusimmat