Simon Ekpa on kiistänyt terrorismisyytteet.
Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa Lahdessa kuullaan tänään terrorismirikoksista syytettyä entistä paikallispoliitikkoa.
Syyttäjä vaatii nigerialaistaustaiselle ja Lahdessa kokoomusta edustaneelle Simon Ekpalle, 40, vähintään kuuden vuoden vankeusrangaistusta. Hän on kiistänyt syyllistyneensä terrorismirikoksiin.
Ekpaa syytetään muun muassa terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta sekä terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen Nigeriassa. Syyttäjän mukaan epäillyt rikokset on tehty Lahdesta käsin vuosina 2021–2024.
Lue myös: "Biafran pääministeri" sai terrorismisyytteet – myös huomattavat sometulot joutuvat syyniin
Syytteiden käsittely alkoi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa toukokuun lopulla.
Syyttäjä: Kehotti väkivaltaisiin iskuihin
Syyttäjän mukaan Ekpa julistautui vuonna 2022 Biafran alueen itsenäisyyttä ajavan IPOB-separatistiryhmän johtajaksi ja vuonna 2023 niin kutsutun Biafran tasavallan pakolaishallituksen pääministeriksi.
Syyttäjän mukaan samassa yhteydessä Ekpa itse tai muiden kanssa perusti useita aseellisia ryhmiä, joita on syyttäjän mukaan pidettävä terroristiryhminä. Syyttäjän mukaan Ekpa on esiintynyt ryhmien ylimpänä komentajana, antanut niiden toimintaa koskevia käskyjä ja hankkinut niille tarvikkeita.
– Ekpa on tilannut ryhmien käyttöön rynnäkkö- ja konekiväärejä sekä niiden patruunoita, sinkoja tai kranaatinheittimiä ja räjähteitä, joita koskevat maksutiedot Ekpa on välittänyt maksut suorittavalle taholle, haastehakemuksessa sanottiin.
Syyttäjän mukaan ryhmien tavoitteena on ollut itsenäisen Biafran valtion perustaminen ja sen saavuttamiseksi niiden jäsenet ovat toimineet yksituumaisesti tehdäkseen terrori-iskuja Nigerian valtion hallinnassa oleviin kohteisiin, kuten poliisiasemiin, hallintorakennuksiin ja armeijan tiesulkuihin.
Syyttäjän mukaan Ekpa on myös julkaissut viestipalvelu X:ssä suuren määrän viestejä, joissa hän on muun muassa nimittänyt Nigerian turvallisuusviranomaisia ja armeijaa yleisesti terroristeiksi tai tappajiksi, joita vastaan biafralaisten on puolustauduttava surmaamalla heidät ja estämällä heiltä pääsy alueelle.
Puolustus: Kyse itsepuolustusjoukoista
Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle Ekpa kiistää osallistuneensa IPOB:n toimintaan. Hän kertoo perustaneensa yhdessä muiden kanssa Biafran tasavallan pakolaishallituksen ja tulleensa valituksi sen pääministeriksi, mutta kiistää perustaneensa alueelle aseistautuneita ryhmiä.
Ekpan mukaan ryhmät toimivat jo olemassa olleen paikallishallituksen alaisuudessa ja niiden tarkoituksena on ollut ainoastaan biafralaisten ja siviilien suojeleminen.
Ekpa kiistää myös tilanneensa ryhmille mitään tarvikkeita tai yllyttäneensä seuraajiaan väkivaltaisiin iskuihin. Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa tehtyjen julkaisujen tarkoituksena on ollut välittää paikallishallituksen viestiä ja alueen tapahtumia julkisuuteen.
– Viesteissä on ilmaistu, että biafralaisten tulee puolustautua tappajia vastaan ja estää heidän pääsynsä alueelle. Ekpa on ymmärtänyt, että hänen jakamansa viestit ja julkaisut ovat kehotuksia ainoastaan puolustukseen liittyviin toimiin alueella, vastauksessa sanotaan.
Ekpan nimi julkaistaan poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa hänen aiempien julkisten tehtäviensä sekä rikosepäilyjen poikkeuksellisuuden takia.
Biafra on yrittänyt itsenäistyä aiemminkin. Yritys vuonna 1967 johti sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 1970 asti ja vaati yli miljoonan ihmisen hengen.