Kansalliseepoksesta erikoinen kiista: Kalevala Koru ja matkailuyrittäjä taittavat peistä Kalevala-sanan käytöstä

3:41
Katso myös video: Koronan runteleman matkailualan edustajat osoittivat mieltään viime vuonna Eduskuntatalon edessä.

Matkailualan yrittäjä Mimosa Sukanen on ajautunut erikoiseen kiistaan Kalevala Korun kanssa. Sukasen perustama Kalevala kartalle Siitäpä nyt tie menevi ura uusi urkenevi -tavaramerkki ei saisi Kalevala Korun mukaan käyttää logossaan ja markkinoinnissaan Kalevala-sanaa.

Kiista on ratkottavana Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH).

Sukanen pitää erikoisena, että juuri hänen hankkeensa joutui kiistaan: Kalevala-sanaa käytetään yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) mukaan yli kahdessasadassa yrityksessä tai organisaatiossa.

– En usko että tämä olisi mitään henkilökohtaista. Lähestyin heitä jo viime vuoden helmikuussa ja huhtikuussa ja kerroin hankkeesta. Nimi oli jo silloin heidän tiedossaan, eivätkä he maininneet mitään siitä, että nimi olisi ongelma, Sukanen sanoo MTV Uutisten haastattelussa.

Pilottihanke käynnistyi viime vuonna

Kalevala kartalle -hanke, jonka toiminta on nyt ajautunut vaakalaudalle kiistan vuoksi, on saanut alkukipinän Sukasen opiskelutaustasta: Sukanen opiskelee Haaga Helian ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa palvelumuotoilusta ja elämystaloudesta.

– Minulla oli pitkään mielessä, että olisi mahtavaa päästä jotenkin kehittämään tätä aihetta, jota opiskelen.

– Käynnissä on pilottihanke, joka alkoi viime vuoden tammikuussa juuri ennen koronaa. Hankkeen olisi tarkoitus jatkua elokuun loppuun asti.

Hankkeessa on mukana useita toimijoita

Sukasen mukaan Kalevala ja ylipäätään Suomen kulttuurihistoria voisi antaa pontta matkailuun.

– Varsinkin näin postkorona-mielessä, jos miettii näitä Suomen vahvuuksia, niin voidaan yhdistää mytologiaa ja meidän luontosuhdettamme. Halusin saada Kalevalan tarinat henkiin ja tuoda ne tähän päivään.

Hanke toteutetaan palvelumuotoilun metodein.

– Se tarkoittaa sitä, että kerään tähän kumppaneita. Nyt meitä on noin kaksikymmentä yritystä, kuntaa, kaupunkia ja kulttuurialan toimijaa, joiden kanssa yhdessä kehitämme Kalevala kartalle-konseptia.

Tarkoituksena on yhdistää erilaisia kulttuuripalveluita, majoituspaikkoja ja esimerkiksi käsityöläisiä matkailun yhteyteen.

– Heidän kanssaan tarinallistamme heidän palvelunsa johonkin Kalevalasta ammentavaan teemaan. Jos Kalevalasta rakennetaan brändiä, elämyksen pitää olla kokonaisvaltainen. Siihen ei riitä, että esimerkiksi yksi ravintola tekisi "Aino-annoksen", vaan sen pitää olla koko matkan ajan punaisena lankana.

Kalevala kartalle on hyväksytty tavaramerkki

Sukasen mukaan hanke jatkaa ainakin toistaiseksi normaaliin tapaan. Kiistaa ratkotaan tämän kevään aikana PRH:ssa.

– Tavaramerkkini on hyväksytty toukokuussa 2020 PRH:ssa ja se on voimassa oleva tavaramerkki. Nyt Kalevalakoru yrittää kumota sitä.

– Olen nostanut tämän julkiseen keskusteluun siksi, että Kalevala ei ole tavaramerkki. Se ei ole yritys eikä tuote, vaan se on paljon laajempi käsite. Se on aineetonta kulttuuriperintöä. Ei kukaan voi sitä omistaa yksin – se on kansallista omaisuutta.

Kalevala Korun omistaja oli aluksi mukana

Myös Kalevala Korun omistaja Kalevalaisten naisten liitto oli aluksi mukana hankkeessa.

– He lähtivät kumppaniksi mukaan tammikuussa 2020. Elokuussa heidän toiminnanjohtajansa ilmoitti, että heidän täytyy Kalevala Korun vaatimuksesta vetäytyä hankkeesta pois. Olin todella ihmeissäni siitä, että jos liitto on omistaja, niin miten sen alainen yritys voi määrätä, mitä liitto tekee.

"Asianajajalta tuli pitkä vaatimuskirje"

Kalevalakoru ryhtyi järeisiin toimiin.

– Viime vuoden elokuussa tuli heidän asianajajaltaan todella pitkä vaatimuskirje ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Siinä pyydettiin reagoimaan nopeasti ja allekirjoittamaan lakitekstiä, jota en ymmärtänyt. Pelästyin ja hämmennyin.

"Heidän väitteensä on absurdi"

Sukanen soitti asianajajalle ja kertoi, ettei ymmärtänyt, mistä on kyse.

– Sovimme tämän asianajajan kanssa, että palataan asiaan myöhemmin syksyllä. Jäin lomalle, enkä vastannut enää asianajajan viesteihin. Sen jälkeen toimitusjohtaja Kirsi Paakkarilta tuli sähköpostiviesti. Nostin asiallisesti esiin sen, että heidän vaateensa on absurdi.

Sukanen kertoo, että Kalevala Korun mukaan hän ei saisi toimia minkään kelloja, koruja tai taide-esineitä valmistavien osapuolien kanssa.

– Eihän sellaista kulttuurimatkailuhanketta voi olla, missä ei ole taiteilijoita tai kulttuurintekijöitä.

Sukasen kertoo saaneensa paljon tukea esimerkiksi Agma ry:stä. 

– Tämä on ollut kaikille hyvin hämmentävä asia. Kyllä toivoisin, että voisin jatkaa toimintaani tavaramerkkini kanssa PRH:n päätöksen jälkeen, sillä Kalevalassa riittää ammennettavaa kaikille. Kalevalakoru on tehnyt tikusta asiaa tämän kiistan suhteen.

– Toivoisin Kalevalakorulta inhimillistä lähestymistapaa. Olen kuitenkin opiskelija ja koronavuonna perustanut tämän yrityksen ja hankkeen, jolla pyritään auttamaan aivan kuollutta matkailu- ja kulttuurialaa.

Kalevala Koru pyrkii varmistamaan, "etteivät muut myy koruja" tuotemerkin alla

Kalevala Korun toimitusjohtaja Paakkari ei halunnut antaa puhelinhaastattelua, mutta vastaa sähköpostilla MTV Uutisille.

– Tässä vaiheessa viestini MTV Uutisten kuulijoille on se, että Kalevala-sana on kaikille vapaa ja Kalevalan kulttuuri on meille kaikille yhteistä.

– Minun tehtäväni on vain kantaa Kalevala Korun 80-vuotista viestikapulaa eteenpäin ja varmistaa, etteivät muut tahot myy koruja Kalevala-nimen alla. Sen sijaan Kalevala-niminen matkailuhanke kuulostaa hienolta idealta.

Paakkari kertoo kommentoivansa asiaa mieluummin sen jälkeen, kun PRH:n ratkaisu on valmis.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja