Liian vähän liikkumista, liikaa istumista – menetys jopa yli 7 miljardia

Tuoreen selvityksen mukaan kansalaisten liikkumattomuus tulee maksamaan yhteiskunnalle vähintään kolme miljardia euroa vuodessa.

UKK-instituutin koordinoimassa ja valtioneuvoston julkaisemassa selvityksessä on otettu huomioon terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuden alentumisesta johtuvat kustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset.

– Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaalin voi sanoa olevan hyvin suuri, sanoo raportin vastuukirjoittaja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Ylläolevalta videolta voit katsoa kansalaisten vastauksia siitä, miksei liikunta innosta. Video on viime kesältä. 

Liikkumattomuuden kustannuksia on laskettu liikunta-, terveys- ja taloustieteilijöiden yhteisvoimin. Laskelman lopputulos on miljardeja euroja, vaikka menetykset arvioitaisiin pienimmän kustannuksen mukaan. Haarukka on iso: 3,2-7,5 miljardia euroa. Valtion vuoden 2018 budjetin loppusumma on muuten 55,7 miljardia euroa eli tosi isoista rahoista on kysymys.

Liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia sairauksina, menetettyinä työpanoksina, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoitona, tuloveromenetyksinä, maksettuina työttömyysturvaetuuksina ja syrjäytymisen aiheuttamina kustannuksina.

3,2 miljardin euron lasku on hyvin varovainen arvio. Siitä puuttuvat esimerkiksi kaikki alle kymmenen päivän sairaslomat. Tämä johtuu siitä, että lyhyitä sairaslomia ei raportoida kootusti. Laskelmista puuttuvat myös hiilineutraalin liikkumisen aiheuttamat säästöt.

Liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia koko väestössä. Työikäisten kohdalla kulut näkyvät tuottavuuden laskuna ja terveydenhoitokuluina. Vanhusväestön kohdalla liikkumattomuus saattaa johtaa lisääntyneeseen avun tarpeeseen tai jopa laitoshoitoon.

Yksinkertainen konsti, suuret säästöt

Yhteiskunnan kannalta liikkumattomuudesta koituu suuri lasku. Yksittäiselle ihmiselle kyse on paitsi rahasta myös elämänlaadusta.

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Terveys 2011-tutkimuksen mukaan 18-85-vuotiaista joka neljäs harrastaa terveyden kannalta riittävästi kestävyysliikuntaa. Selvästi pienempi osuus täyttää myös lihaskuntoa kohentavan liikunnan suosituksen. Terveysliikuntasuosituksen lihaskuntoharjoittelun tavoitteen täyttää joka kymmenes.

Liikkuminen kuitenkin kannattaisi, sillä sen tiedetään ehkäisevän ainakin tyypin 2 diabetestä, rintasyöpää, paksunsuolensyöpää ja sepelvaltimotautia.

Jos liikkumattomien määrä putoaisi nykyisestä 75 prosentista 50 prosenttiin, säästöä pitäisi laskelmien mukaan tulla 1,15 miljardia euroa vuodessa, laskevat raportin laatijat.

Terveysliikuntasuosituksen mukaan aikuisten pitäisi harrastaa reipasta kestävyysliikuntaa kuten kävelyä vähintään kaksi ja puoli tuntia tai rasittavaa liikuntaa vähintään 75 minuuttia viikossa. Terveyden kannalta tarpeellisen liikunnan voi kerätä vaikka kymmenen minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa tulisi harrastaaa vähintään kahdesti viikossa.

Vältä edes istumista

Liikkuminen tekee hyvää kenelle tahansa, mutta kaikkia tuskin koskaan saadaan liikunnan pariin. Jos liikkuminen ei innosta, voi hyvinvointiaan edistää välttämällä istumista.

Raportin laatijat ovat laskeneet, että jos kaikki yli kuusi tuntia vapaa-ajallaan istuvat vähentäisivät istumisen kahteen tuntiin vuorokaudessa, kertyisi väestötasolla säästöä noin 79 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä säästö syntyisi pelkästään avoterveydenhuollon käynneistä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja