Kallis oikeusjuttu - Onko suljetussa Facebook-ryhmässä haukutulla ulkopuolisella oikeus vastata?

Kiinnostavinta tapauksessa oli se, että oikeus oikeus joutui miettimään Facebook-ryhmän suhteessa lainsäädäntöön. Mikä se oikein on?

LYHYESTI:

Vastaus otsikon kysymykseen on "Ei".

Käräjäoikeuden mukaan suljettu Facebook-ryhmä ei ole sellainen verkkojulkaisu, jossa syntyy oikeus vastineeseen. Tällaisella tapauksessa loukatulla on halutessaan mahdollisuus hakea korvauksia tai tehdä rikosilmoitus.

Kiinnostavaa tapauksessa on se, miten oikeus joutui arvioimaan sosiaalisen median pelisääntöjä jopa suhteessa perustuslakiin. Tällaisesta ei ole korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä.

Vastinetta vaatinut joutui maksamaan toisen oikeudenkäyntikuluja yli 10000 euroa.

Päätös maksoi oikeusjutun hävinneelle oikeudenkäyntikuluina yli 10000 euroa.

Riita juontui vuoteen 2013, jolloin Suomessa asuvien turkkilaisten välille oli syntynyt kiistaa liittyen heidän yhdistykseensä ja sen ongelmiin.

Tästä oli kirjoitettu parissa Facebook-ryhmässä ja mies katsoi, että toisessa ryhmässä oli julkaistu hänestä valheita ja virheellisiä tietoja. Miehellä ei ollut oikeutta kirjoittaa suoraan ryhmään tai lukea sitä, mutta viestit olivat tulleet hänen tietoonsa.

Mies vaati, että oikeus määrää toista FB-ryhmää hänen mielestään hallinnoineen henkilön ja näitä loukkaaviksi koettuja tekstejä kirjoittaneen julkaisemaan omassa ryhmässä miehen kirjoittaman vastineen 3000 euron uhkasakon voimin.

Väite: ”FB-ryhmä on verkkojulkaisu”

Kantaja eli arvostelun kohteeksi joutunut mies vetosi siihen, että Facebook on verkkojulkaisu, joka koostuu siellä julkaistuista verkkoviesteistä. Sitä julkaistaan säännöllisesti eli käytännössä jatkuvasti. Lisäksi mies katsoi, että sivustoa tosiasiallisesti valvottiin, kun joitain kirjoituksia poistettiin.

Kun vastaaja eli tässä tapauksessa yksi ryhmän hallitsijoista eli "admineistä" oli kieltäytynyt vastineen julkaisemisesta, niin tämä oli rajoittanut hänen sananvapauttaan.

Mikä vastineoikeus?

Lain mukaan yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa tulleensa loukatuksi aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin sisällön johdosta, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa.

Vastaajan mielestä koko kannetta ei olisi pitänyt edes tutkia. Vastaaja huomautti, että sivuston sisältö kuvaa siihen kirjoittamaan oikeutettujen henkilöiden ajatuksia, eikä se ole verkkojulkaisu.

Ryhmä oli suljettu, mutta kuka tahansa admin-oikeuksin varustetuista seitsikosta saattoi hyväksyä uusia jäseniä. Kesällä 2013 jäseniä sivustolla oli 850 ja helmikuussa 2015 noin 1300.

Kyse ei ollut minkään yhdistyksen sivustosta, mutta sääntöjä oli. Esimerkiksi politiikasta ja uskonnosta on kielletty kirjoittamasta ja asiattomat kirjoitukset voitiin jälkikäteen poistaa. Sivuston perustarkoitus on antaa Suomen turkkilaisille tietoja koulutuksesta ja työmahdollisuuksista.

Oikeus tutki tapauksen

Käräjäoikeus päätti tutkia kanteen. Ensimmäisenä piti ratkaista se, onko Facebook-sivusto joukkoviestintälain mukainen julkaisu, koska vain sellaisessa voi syntyä vastineoikeus,

Käräjäoikeus katsoi, että sanomalehden verkkoversio on verkkojulkaisu ja sellainen voi olla myös tietoverkossa julkaistava säännöllinen asiakaslehti tai mainoskuvasto.

Keskusteluryhmä ei sen sijaan sellainen ole, vaikka se voi vaikkapa sanomalehden sivustoon liitettynä olla verkkojulkaisun kokonaisuuden osa.

Oikeus päätyi siihen, että FB-sivusto on reaaliaikainen keskusteluryhmä, jossa viestejä ei erikseen laadita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Sitä ei myöskään julkaista määräajoin.

Kun Facebookin suljetussa ryhmässä kyse ei ollut verkkojulkaisusta, niin vastineoikeus ei koskenut sitä.

Mutta oikeus pohti vielä tapausta pidemmälle, perustuslakiin asti.

”Ei subjektiivista oikeutta”

Kantaja oli vedonnut myös laissa mainittuun ja korkeimman oikeudenkin hyväksymään ns. hyvään tapaan. Kantaja katsoi, että vastineen julkaisemisesta kieltäytyminen oli hyvän tavan vastaista riippumatta siitä miten joukkoviestintälakia tulkitaan.

Laissa on aukko ja kantajalla on oltava oikeusturvakeino asialleen, kantaja perusteli.

Oikeus piti vastaajan FB-kirjoituksia yksityisluontoisina, joista hän on itse vastuussa.

- Käräjäoikeus katsoo, että sen paremmin perustuslain 12 §:ssä kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa tarkoitettuun sananvapauteen ei sisälly subjektiivista oikeutta saada julkaista mielipiteitään toisten hallinnoimissa julkaisukanavissa, oikeus totesi.

- Asiassa ei siis ole siten kysymys kantajan sananvapauden toteutumisesta.

Näin oikeus päätyi siihen, ettei asiassa ollut tarvetta arvioida sitä ohittiko perustuslaki joukkoviestintälain säännökset.

Oikeus jatkoi päättelyä siten, että kanne ei voinut menestyä yksin hyvän tavan vastaisuutta koskevan väitteen perusteella.

Oikeus joutui pohtimaan vielä sitä, että oliko kantajalla asiassa käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja asialleen.

Oikeuden mielestä oli. Kantaja sai asiansa tutkittua tuomioistuimessa. Oikeus huomautti myös, että vastineoikeus on rinnakkainen kunnianloukkaus- tai vahingonkorvauskanteen kanssa.

Ei vastineoikeutta

Oikeus päätyi siis siihen, että Facebook-ryhmässä ei ole vastineoikeutta. Eli vastaus otsikon kysymykseen on: Ei.

Koska kantaja hävisi asian, hänen oli korvattava vastaajan oikeudenkäyntikulut ja tässä tapauksessa täysimääräisesti. Vastaaja oli vaatinut vielä, että kantajan asiamies on määrättävä korvaamaan oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti, koska jutun aineisto oli elänyt jatkuvasti.

Käräjäoikeus totesi, ettei asia ollut edennyt ”kaikilta osin erityisen virtaviivaisesti”, mutta kuluvastuuta se ei synnyttänyt.

Kantaja määrättiin maksamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, 10120 euroa.

Jutun ratkaisi käräjätuomari Minna Ihonen.