Kalastusvälineet joutuivat EU:n hampaisiin, Suomen ehdotus hylättiin – tällainen vaikutus muoviroskaa suitsivalla ”pillidirektiivillä” on

2:10
Suomessa kalastusvälineiden valmistajat pelkäävät “pillidirektiivin” vaikutuksia. Kalastustarvikeliike Wobblerin omistaja Timo Mitro pelkää kustannusten nousevan liian suuriksi.

Kalastajat ovat älähtäneet ja vedonneet siihen, että kalastusvälineistä tuleva jäte on vähäistä. SUP-direktiivin tavoite on nimenomaan vähentää muoviroskaa vesistöissä. 

Tulevaisuudessa muovia sisältävistä kalastustarvikkeista syntyvä jäte pitää kerätä ja vastuu siitä lankeaa niitä maahan tuoville ja valmistaville yrityksille. 

SUP-direktiiviin on listattu vesistöjä saastuttavia muovituotteita ja kalastusvälineet ovat yksi listalla oleva tuoteryhmä olivat ne kertakäyttöisiä tai eivät. Siellä ovat muiden muassa tupakantumpit ja pillit. Siitä se on saanut “pillidirektiivi” -nimen.

Kalastajat ovat kritisoineet sitä muun muassa vetoamalla siihen, että kalastusvälineiden osuus muovijätteestä olisi vähäinen.

– Selvittelimme asiaa Suomen ympäristökeskuksesta ja sieltä on arvioitu, että kalastuksesta kokonaisuudessa tulevan jätteen määrä on 6,3 prosenttia. Ne ovat kappalemääriä. Jos katsottaisiin painomäärinä, niin se olisi suurempi merkitykseltään. Sitä ei ole kukaan laskenut, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén harmittelee.

Kalastuksesta syntyy monenlaista jätettä kuten verkot, rysät, katiskat ja niin sanotut seisovat pyydykset sekä pilkit, onget ja viehekalastusvälineet. Stén vastaa jämäkästi kritiikkiin siitä, että kalastusvälineet eivät olisi oikeasti merkittävä ympäristöongelma. 

– Kyllä ne ovat!  Kalastusvälineet ovat yksi osa ongelmaa ja myös niiden määrää luonnossa roskana pitää vähentää. Direktiivillä halutaan saada niidenkin tuottajavastuullinen jätekierto kuntoon. Eli vastuu jätteiden keräämisestä ja kierrättämisestä on maahantuojalla tai valmistajalla eli niin sanotulla tuottajalla, Stén selventää.

Suomen ehdotus ei mennyt läpi

Kritiikkiä on tullut myös siitä, että myös vapaa-ajan kalastusvälineet ovat listalla ammattikalastukseen käytettävien välineiden lisäksi. Direktiivi on jo hyväksytty eikä siihen voida enää vaikuttaa. Suomen pitäisi saattaa lainsäädäntö kuntoon heinäkuuhun mennessä.

– Suomi teki valmisteluvaiheessa ehdotuksen, että virkistyskalastusvälineet ja vieheet eivät olisi direktiivissä mukana. Se ei mennyt läpi. Ympäristöministeriön tavoitteena on saada tästä Suomen kannalta järkevä, mahdollisimman vähän kustannuksia aiheuttava lainsäädäntö, Stén painottaa.

Tilanne on käytännössä se, että komissiolle pitää raportoida jo ensi vuoden tiedot markkinoille tuotujen muovisten kalastusvälineiden sekä kerättyjen jätteiden määristä.

– Tuottajavastuullinen jätteenkierto on järjestettävä. On vielä auki, miten se tehdään. Ammattivalmistusvälineiden osalta laitetaan ehkä eri keräysverkostovaatimukset kuin vapaa-ajankalastusvälineiden osalta, Stén pohtii.

Suomen vesistöt on turvattava

Suomen vesistöissä on jo nyt runsaasti mikromuovia, jota syntyy muovijätteistä. Ajan kuluessa se muokkaantuu vielä haitallisemmaksi nanomuoviksi. Sekä mikro- että nanomuovit kerääntyvät myös kaloihin ja eliöstöön ja sitä kautta ihmisiin.

– Yksi keino ehkäistä niitä on vähentää muovin määrä vesistöissä ja jätehuolto on toimiva ratkaisu siihen. Tässä direktiivissä ei puututa suoraan mikromuoviin vaan niihin isompiin roskiin, joista muodostuu mikro- ja lopulta myös nanomuovia, Stén selventää. 

Vesiin ja rannoille jääneet kalastusvälineet aiheuttavat haittaa ja kärsimystä sekä eläimille että luonnolle. Direktiviin osalta on annettu kritiikkiä myös, että miksi samat säädökset koskevat sisävelialueita kuin merialueitakin.

– Myös sisävedet täytyy pitää roskattomina. Kalastusvälineet ovat samoja sekä sisävesillä että merialueilla, eikä kalastusvälineiden valmistaja tai maahantuoja voi tietää, missä hänen myymiään tuotteita käytetään. Siksi säännöt koskisivat kaikkia tuotteita, Stén toteaa.

Kalastusvälineiden keräykseen on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja, kuten pysyviä keräyspisteitä ammattikalastussatamiin ja muu keräys voitaisiin järjestää mahdollisesti toistuvina kampanjoina tai kiertävien keräyspisteiden avulla.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja