Kalastajat ovat älähtäneet ja vedonneet siihen, että kalastusvälineistä tuleva jäte on vähäistä. SUP-direktiivin tavoite on nimenomaan vähentää muoviroskaa vesistöissä.
Tulevaisuudessa muovia sisältävistä kalastustarvikkeista syntyvä jäte pitää kerätä ja vastuu siitä lankeaa niitä maahan tuoville ja valmistaville yrityksille.
SUP-direktiiviin on listattu vesistöjä saastuttavia muovituotteita ja kalastusvälineet ovat yksi listalla oleva tuoteryhmä olivat ne kertakäyttöisiä tai eivät. Siellä ovat muiden muassa tupakantumpit ja pillit. Siitä se on saanut “pillidirektiivi” -nimen.
Kalastajat ovat kritisoineet sitä muun muassa vetoamalla siihen, että kalastusvälineiden osuus muovijätteestä olisi vähäinen.
– Selvittelimme asiaa Suomen ympäristökeskuksesta ja sieltä on arvioitu, että kalastuksesta kokonaisuudessa tulevan jätteen määrä on 6,3 prosenttia. Ne ovat kappalemääriä. Jos katsottaisiin painomäärinä, niin se olisi suurempi merkitykseltään. Sitä ei ole kukaan laskenut, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén harmittelee.
Kalastuksesta syntyy monenlaista jätettä kuten verkot, rysät, katiskat ja niin sanotut seisovat pyydykset sekä pilkit, onget ja viehekalastusvälineet. Stén vastaa jämäkästi kritiikkiin siitä, että kalastusvälineet eivät olisi oikeasti merkittävä ympäristöongelma.
– Kyllä ne ovat! Kalastusvälineet ovat yksi osa ongelmaa ja myös niiden määrää luonnossa roskana pitää vähentää. Direktiivillä halutaan saada niidenkin tuottajavastuullinen jätekierto kuntoon. Eli vastuu jätteiden keräämisestä ja kierrättämisestä on maahantuojalla tai valmistajalla eli niin sanotulla tuottajalla, Stén selventää.