Tässä on kahden huumeita käyttäneiden naisten tarinat. Avuksi on tullut korvauslääkehoito, johon pääseminen on hidasta – molempien mielestä liian hidasta.
42-vuotias Marika alkoi käyttää huumeita 14-vuotiaana. Irina, 37, aloitti sen sijaan 15 -vuotiaana, kokeili vain mielestään kevyesti kavereiden kanssa ekstaasia.
Marikan mukaan huumeiden käyttö sai alkunsa huonoista elinolosuhteista. Naisen perhe oli rikki, äiti yksinhuoltaja Koivukylässä. Äiti menehtyi traagisesti vuonna 1999, myös hänellä oli päihdeongelma. Isästään Marikalla ei ole tietoa.
Marika on käyttänyt suonensisäisesti amfetamiinia. Huumeen saaminen on helppoa.
– Ei sitä oikeestaan tarvitse kyselläkään täällä Sörkassa, kun tullaan tarjoamaan ihan. Katukauppaa.
Myös Irinan vanhemmat olivat huumekokoussa. Ekstaasikokeilun jälkeen Irina siirtyi kovempiin aineisiin. Hänet sijoitettiin laitokseen 15-vuotiaana.
– Mulla on paha olo sisällä edelleen… Mulla on nyt kaikki kuolleet, äiti ja isä. Mulla on jäänyt paljon sanomatta vanhemmille.
– Ei ollut sitä rakkauden tuntua, mulle ei sanottu, että mä rakastan sua, ei halattu, ei mitään ikinä pienenä, ehkä mä etin sitä jostain muualta.
Tänään Irina on töissä Helsingin kaupungin neulanvaihtopalvelussa, kokemusasiantuntijana. 10 vuotta hän etsi tietään ulos koukusta ja jaksoi lopulta itse hakeutua huumeklinikalle. Hän on nyt kolme vuotta saanut korvauslääkettä, joka toinen päivä.
Marika halusi ja pääsi vuosi sitten nopean hoitopolun pilottikokeiluun, eli korvaushoitoon, jossa riippuvuutta vieroitetaan lääkityksellä. Nyt hän saa lääkkeen valvotusti joka päivä.