Toimittajat ilman rajoja ry:n Suomen osaston uusi puheenjohtaja muistuttaa, että lehdistönvapaus ei ole vain toimittajien etu.
Toimittajat ilman rajoja ry valitsi Suomen toimintansa uudeksi puheenjohtajaksi Helsingin Sanomien entisen vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen. Niemi toimii nykyisin viestintäyritys Milttonin varatoimitusjohtajana. Sananvapauskysymysten parissa hänellä on lähes kolmen vuosikymmenen kokemus Suomessa ja maailmalla.
Viime vuonna Suomi sijoittui järjestön lehdistönvapausvertailussa viidennelle sijalle. Edelle ylsivät Norja, Irlanti, Tanska ja Ruotsi. Maailmalla tilanne on huolestuttava.
– Ja siksi Suomessa pitää olla varuillaan, ettei kehitys heikkene voimakkaasti myös täällä, Niemi varoittaa.
Lue myös: Pahamaineisessa moskovalaisvankilassa olevan yhdysvaltalaistoimittajan vankeus jatkuu
Maailmalla häntä huolestuttaa ennen kaikkea toimittajien halpa henki ja median elintilan surkastuttaneet diktatuurit.
– Toimittajan pystyy maailmalla tapaamaan ilman, että siitä tulee minkäänlaisia oikeudellisia seurauksia. Suurin osa toimittajien murhista jää selvittämättä oikeusistuimissa. Lisäksi meillä on aitoja diktatuureja, kuten Venäjä, joissa lehdistönvapaus on lakannut olemasta, Niemi sanoo.
Toimittajia paitsi murhataan, he ovat kohteita myös sota-alueilla.
Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan viime vuonna ainakin 99 journalistia tapettiin. Määrä oli korkein sitten vuoden 2015. Yli 40 prosentin kasvua vuodesta 2022 selitti Israelin ja Hamasin välinen konflikti, sillä 77 kuolleista journalisteista oli palestiinalaisia.
Sen sijaan Ukrainassa viime vuosi oli sodan ensimmäistä vuotta turvallisempi journalisteille. Vuonna 2023 Ukrainassa kuoli kaksi toimittajaa, kun 2022 heitä kuoli 13.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan tämän vuoden kuluessa jo viisi toimittajaa on kuollut työtehtävässään.
Suomessa toimittajien maalittaminen uhkaa lehdistönvapautta
Kaius Niemen mielestä Suomessa olisi parantamisen varaa sen ymmärtämisessä, miksi lehdistönvapaus ylipäänsä on tärkeää.
– Lehdistönvapaus ei ole lehdistöä varten, vaan yleisöä ja faktapohjaista tiedonsaantia varten. Jos ei ole lehdistönvapautta, ei ole myöskään vapaata tiedonvälitystä eikä demokratiaa, Niemi sanoo.
Lue myös: Kysely: Suurin osa suomalaisista ei miellä vihapuhetta rikokseksi
Suomessa lehdistönvapauden suurimpana uhkana hän näkee toimittajien maalittamisen, joka häiritsee toimitusten työrauhaa. Sosiaalisessa mediassa yleistynyt maalitus voi tahattomastikin johtaa toimittajien itsesensuuriin.
Toinen lehdistönvapauden uhka on lehdistön maalaaminen osapuoleksi erilaisissa kiistoissa.
– Riippumatonta lehdistö yritetään saada näyttämään osapuolelta ja poliittiselta vastustajalta. Se on ollut toimiva mekanismi monissa maissa, ja sen piirteitä on Suomeenkin ilmaantunut.
Niemi on ollut kansainvälisen lehdistönvapausjärjestön International Press Instituten hallituksen jäsen vuodesta 2014.