Kaikki Venäjän vaaleista: Ennakkoäänestys Siperian erämaissa, Putin kieltäytyy tv-väittelyistä...

Äänioikeutettuja Venäjällä on 109 miljoonaa, vaalihuoneistoja on liki sata tuhatta. Sen lisäksi vielä 1,8 miljoonaa äänestäjää Venäjän ulkopuolella.

Haastajat eivät uhkaa Putinia

Ehdokkaista harva - jos yksikään - on todellinen uhka nykyiselle vallalle.

Pääehdokkaat ovat istuva presidentti Vladimir Putin (Yhtenäinen Venäjä), Pavel Grudinin (Kommunistit), LDPR:n Vladimir Zhirinovski, liberaaliopposition ehdokas Ksenia Sobtshak sekä Jablako-puolueen Grigori Javlinski. Muiden kannatus jää alle prosenttiin. 

Ehdokkaiden gallup-kannatus

• Vladimir Putin 69,7 %
• Pavel Grudinin 7,1 %
• Vladimir Zhirinovski 5,6 %
• Ksenia Sobtshak 1,1 %
• Grigori Javlinski 1,0 %

(Lähde: VTSiOM)

Heistä Grudinin on vielä hiljattain ollut itsekin Yhtenäisen Venäjän jäsen. Zhirinovski on räyhäkkäistä puheistaan huolimatta tosipaikan tullen Putinin tukija. Ksenia Sobtshak puolestaan on taustaltaan seurapiirijulkkis ja Putinin perhetuttu. Javlinski on uskottava pitkän linjan oppositiopoliitikko, muttei kovin suosittu: Kannatus jää juuri ja juuri prosenttiin. 

Valtakausi pian kuin Kekkosella

Gallup-mittauksissa Putinilla on liki 70 prosentin johtoasema, seuraavana tulee Grudinin (7,1 prosenttia), Zhirinovski (5,6), Sobtshak (1,1) sekä Javlinski (1). Muiden ehdokkaiden gallupkannatus jää alle prosenttiin. Näyttää siis selvältä että Putin jatkaa seuraavallekin vaalikaudelle.

Putin valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 2000, sitten vuonna 2004 ja vielä 2012. Vuosina 2008 - 2012 Putin toimi pääministerinä, mutta oli yleisen tulkinnan mukaan silloinkin Venäjän todellinen johtaja. Järjestelyn taustalla oli perustuslaki joka pakotti pitämään taukoa presidenttiydestä.

Tästä näkökulmasta Putinin valtakaudeksi tulee vähintään 22 vuotta. Vertailun vuoksi: Esimerkiksi Urho Kaleva Kekkonen toimi Suomen presidenttinä 25 vuotta.

Opposition vallantavoittelu kostautunut

Vaalien reiluutta voi pitää kyseenalaisena, mutta ei niinkään vaalivilpin vuoksi vaan siksi että opposition avainpelurit katoavat yleensä pelikentältä kauan ennen vaalia – kuka mistäkin syystä.

Mihail Hodorkovski, Jukos-öljy-yhtiöllä rikastunut Venäjän rikkain mies alkoi 2000-luvun vaihteessa kiinnostua politiikasta ja rahoittaa oppositiota. Hän sai talousrikostuomion ja joutui kymmeneksi vuodeksi työleirille Siperiaan. Vuonna 2013 Hodorkovski kuitenkin armahdettiin ja hän muutti ulkomaille.

Ex-pääministeri Mihail Kasjanov kannattajakorteista löytyi epäselvyyksiä ja tuloksena oli vaalikielto. Hän myös joutui raskaan lokakampanjan kohteeksi: Vuonna 2016 hänestä julkaistiin kiusallinen seksivideo, joka näytettiin parhaaseen lähetysaikaan valtio-omisteisella NTV-kanavalla.

Vielä hurjempi video nähtiin kun Tshetshenian presidentti Ramzan Kadyrov puolestaan julkaisi twitter-tilillään videon Kasjanovista Strasburgissa. Kadyrovin video oli kuvattu kiväärin tähtäimen läpi. Olipa video aito tai ei, se oli helposti tulkittavissa tappouhkaukseksi. Hän on myös saanut mielenosoituksissa mm. vihreää, myrkyllistä maalia kasvoilleen. Kasjanov onkin viime aikoina jäänyt sivuun ehdokasasetteluista.

Entinen varapääministeri Boris Nemtsov, kovaääninen Kremlin kriitikko, ammuttiin Kremlin edustalla vuonna 2015. Hän oli juuri sitä ennen kertonut tekevänsä omaa Putin ja sota -nimistä selvitystään Venäjän johdon osuudesta Ukrainan sotaan.

Näiden vaalien kohdalla oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on puolestaan saanut vaalikiellon ja talousrikostuomion. Ironisesti hänen vaaliteemansa oli oikeuslaitoksen korruptio.

Viime keväänä Navalnyin – kuten Kasjanovinkin – kasvoille heitettiin briljanttivihreää, joka värjäsi hänen kasvonsa vihreiksi, mutta myös sokeutti Navalnyin toisen silmän lähes kokonaan.