Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylihammaslääkärin Ulla Harjunmaan mukaan julkisessa terveydenhuollossa saa hammashoitoa, joka on lääketieteellisesti tarpeellista.
Ulla Harjumaan mukaan esimerkiksi esteettiseksi luokiteltavia toimenpiteitä ei lähtökohtaisesti saa julkisesta terveydenhuollosta.
– Yksi iso asia on aikuisten oikomishoito, jota ei julkisella juurikaan tehdä ja lapsillakin kriteerit ovat aika korkeat, Harjumaa sanoo.
Lue myös: Suomalaisiin suihin kalustoa – kiinalaisyritykset rynnivät nyt suun terveyden markkinoille
Julkisessa hammashoidossa on alueellisia eroja
Harjunmaa myöntää, että julkisessa hammashoidossa on alueellisia eroja.
– Pienissä kunnissa voi olla esimerkiksi henkilöstövajetta. Jos lääkäreitä on vain muutama, osaamista kaikilta erikoisalueilta ei silloin välttämättä ole, Harjumaa sanoo.
Hänen mukaansa hyvinvointialueisiin siirtymisen myötä tilanne on parantunut, sillä osaamista voidaan nyt paremmin keskittää.
Suuria kaupunkeja puolestaan vaivaavat suuret jonot, ja hammashoidon järjestäminen vaatii priorisointia.
Entä osaavatko suomalaiset huolehtia hampaistaan?
Harjunmaan mukaan vaihtelua on etenkin eri tuloluokissa, sillä hyvin toimeentulevat käyttävät palveluita paljon suhteessa tarpeeseensa verrattuna heikommin toimeentuleviin.
– Sitten on pieni ryhmä, joka tulee hammaslääkäriin vain viimeisessä hädässä.