Kaatopaikalle päätyy nykyään enää alle kymmenesosa yhdyskuntajätteestä. Energian ja raaka-aineiden hinnannousun ansiosta jätteestä kannattaa ottaa kaikki irti.
Vanhanaikaiset jätekasat ovat pikkuhiljaa poistumassa Suomesta, kun kierrätys ja uusi teknologia valtaavat alaa jätteenkäsittelyssä.
– Muutos on ollut hurjaa ja vauhti varsinkin. Kun aloitin 2012, jätteenkäsittely perustui hyvin pitkälti kaatopaikkasijoitukseen. Nyt kuten tänä päivänä nähtiin niin se on siirtynyt kentille ja laitoksiin, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) käyttöpäällikkö Jukka Salmela kertoo.
Vielä kymmenen vuotta sitten 58 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikalle. Tänä vuonna tuon luvun arvioidaan olevan vaivaiset 8 prosenttia. Syynä tähän ovat sekä kierrätyksen että jätteenpolton nousu. Erityisesti biojätteen kierrätyksessä on harpattu eteenpäin.
Kierrätys kannattaa, myös rahallisesti.
– Sitä mukaan kuin raaka-aineiden hinnat tai energian hinta kehittyy niin on kannattavaa tehdä jätteestä joko materiaalia tai energiatuotteita, Salmela sanoo.
Tulevaisuudessa jätteen polttamisesta voidaan siirtyä yhä enemmän kohti uusiokäyttöä. Kotitalouksissa onkin jo ehkä huomattu energiajakeen vaihtuminen muovinkeräykseksi. Ainakaan kaatopaikalle muovijätettä ei enää kauaa kuskata.
– Kokonaisuudessaan kaatopaikkasijoitus ei tule loppumaan, mutta sinne päätyy enää ihan promilletasolla materiaaleja, Salmela toteaa.