Viikoittainen sapatin vietto on tärkeä osa juutalaisuutta. Leena Reikko kertoo, miten sapatti vaikuttaa arjen toimintoihin.
Sapatti perustuu Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomukseen, jossa Jumala lepäsi luomisen seitsemäntenä päivänä. Sapatti alkaa joka viikko perjantaina auringon laskiessa ja päättyy lauantaina samaan aikaan.
Jerusalemissa viisi vuotta työskennellyt toimittaja Leena Reikko on nähnyt läheltä, miten uskonnollinen perinne vaikuttaa konkreettisesti ihmisen elämään.
− Jos Jerusalemista pitäisi tuoda jotain maailmalle, niin se olisi sapatti. Perjantai-iltapäivällä on ensiksi kova kuhina, kun ihmiset käyvät sapatti-ostoksilla. Sitten kaikkialle laskeutuu ihana hiljaisuus, Reikko kuvaa.
Kaikki lepäävät
Sapatti koskettaa kaikkia ihmisiä. 95 prosenttia paikoista menee kiinni, ja kaikki työntekoon tai symbolisesti luomistyöhön viittaava on kielletty.
− Sapatin aikana ei saa esimerkiksi piirtää, kirjoittaa, kutoa tai lähteä kävellenkään kauas kotoa. Säännöt antavat raamit sille, kaikkien tulee oikeasti levätä, Riekko kertoo.
Työnteon ohella sapattia viettävä ei saa myöskään istua auton rattiin.
− Jerusalemissa on ortodoksijuutalainen asuinalue, jonne laitetaan ajoesteet, ettei kukaan vahingossa hurauta sinne sapatin aikaan autolla. Muuten ne heittelevät kuskia vaikka millä.
Kahvinkeitin pannaan
Sapatin vietto vaikuttaa myös moniin arkisiin toimintoihin. Sapatin aikana on kiellettyä pistää sähkövirtaa päälle tai pois tai tehdä tulta. Jerusalemissa on hotelleja, joihin on rakennettu erityinen sapattihissi.
− Hissi pysähtyy automaattisesti ilman napin painallusta jokaisessa kerroksessa, ja siten sapatin viettäjä voi käyttää sitä, Reikko kertoo.
Sähkönappuloiden välttäminen vaikuttaa osaltaan ruokailuun. Sapattiaamiaisella ei saa tarjota mitään kovin kuumaa suuhunpantavaa.
− Kahvi, teevesi ja ruuat on tehty edellisenä iltana ja laitettu lämpöastioihin, jotta kenenkään ei tarvitse sapattiaamuna painaa kahvinkeitintä päälle.
Studio55/Jenni Kokkonen