Juovatko suomalaiset vähemmän? Törkeistä rattijuopumuksista jäädään kiinni yhä harvemmin – tuomiomäärä puolittui kymmenessä vuodessa

Rattijuopumus on törkeä, jos puhaltaa poliisin alkometriin vähintään 1,2 promillen lukemat, eli litrassa uloshengitysilmaa on 0,53 milligrammaa alkoholia.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen uskoo, että selitys tämän rajan ylittävien rattijuoppojen vähentymiselle johtuu osaltaan juomatapojen siistiytymisestä.

– On ihan sellainen mahdollisuuskin, että Suomen kansa on tullut fiksummaksi. Onhan alkoholinkäytön kulttuuri muuttunut, mitä on esimerkiksi nuorten kohdalla mitattu erilaisissa kyselytutkimuksissa.

Suomalaiset juovat kohtuullisemmin

Tilastot tukevat Valtosen päätelmää. Alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti on THL:n mukaan laskenut varsin tasaisesti noin viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan rattijuopumustapaukset kuitenkin ovat vähentyneet vuodesta 2008 lähtien nopeammin kuin alkoholin kulutus on laskenut.

Lue myös: Rattijuoppo rysäytti rajusti kaiteeseen matkalla moottoritielle – Silminnäkijä: "Mies lähti karkuun ryteikköön, oli silmin nähden humalassa ja haisi vanhalta viinalta"

Päätelmää siitä, että rattijuoppoja todella olisi vähemmän liikenteessä, tukee osaltaan tieto siitä, että liikennekuolemien määrä rattijuopumustapauksissa on lähes puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös loukkaantuneiden määrä on laskenut lähes saman verran.

Parhaana mittarina pidetty tutkimus antaa eri kuvan

Todellisen tilanteen mittarina pidetty liikennevirtatutkimus kuitenkin on ristiriidassa tuomiotilaston kanssa. Poliisin tekemällä tutkimuksella mitataan rattijuoppojen määrää liikennevirrassa.

Tutkimusta on tehty 1980-luvulta asti ja vuosina 2009–2017 määrä on pysynyt samana, ollen 12–14 rattijuoppoa tuhatta kuskia kohti. Jos siis rattijuoppojen määrä pysyy samana, eikö kyse ole nimenomaan siitä, että rattijuoppoja jää vähemmän kiinni?

– Meidän arviomme mukaan tämä kuvaa pidemmällä aikavälillä ainakin tapahtuneita muutoksia. Täytyy myös huomioida, ettei vuosittaisia tutkimuksen puhallutusratsioita pysytä toteuttamaan täysin samankaltaisina. Ne, jotka poliisi saa kiinni, ovat vain murto-osa humalassa ajavista, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen poliisihallituksesta kertoo.

Hänen mukaansa eroihin voivat vaikuttaa kasvaneet liikennemäärät ja se, että tutkimuksella mitataan vain alkoholiperusteisia rattijuopumuksia.

Poliisin resursseja vähennetty

Huumeiden ja lääkkeiden osuus on rattijuopumustapauksissa kasvanut viime vuosina merkittävästi. Nämä eivät kuitenkaan yksin selitä sitä, että tuomioita annetaan vähemmän kuin ennen.

Holopaisen mukaan poliisin resursseja on vähennetty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi valvonnan ja tutkinnan puolelta on jouduttu leikkaamaan. 

– Vaikka puhallutusmäärät ovat pysyneet aika samoina, niin voi olla, että valvontaa tehdään enemmän esimerkiksi isojen kaupunkien lähellä, missä muutenkin on paljon tehtäviä. Toisaalta siellä baarista kotiin voi kulkea myös muulla kuin omalla autolla, Holopainen sanoo.