Junaliikenteen kilpailutuksen taustalla käytiin kova vääntö – selvityksiin upposi 700 000 euroa

Kiistassa oli kyse muun muassa VR:n pilkkomisesta erillisyhtiöiksi. Lopulta LVM vei mallin yhtiöittämisen järjestämisestä yksin hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, joka päätyi siihen, että junien matkustajaliikenne avattaisiin kilpailulle vaiheittain ja yhtiö paloiteltaisiin. Tällä hetkellä mallia sorvataan edelleen LVM:n asettamissa työryhmissä.

STT:n eri lähteisiin perustuvien tietojen mukaan molemmat osapuolet pitivät toistensa selvityksiä tarkoitushakuisina ja hakivat samalla selkänojaa omille näkemyksilleen teettämillään konsulttiselvityksillä.

Omistajaohjausosasto päätti vielä toukokuussa ministerivaliokuntakäsittelyn jälkeen teettää yhden konsulttiselvityksen Spring Advisor -konsulttiyhtiöllä. Tulokset eivät tukeneet LVM:n mallia.

Omistajaohjaus teetti selvityksen hankintapäätöksen mukaan varmistaakseen päättäjien riittävän tietoisuuden, koska katsoi että ministeriö ei ottanut huomioon riittävästi kilpailun avaamiseen liittyviä riskitekijöitä tai vaikutuksia VR:n arvoon.

STT yritti useiden päivien ajan saada kommenttia lomailevalta omistajaohjauksen ylijohtajalta Eero Heliövaaralta. Hän ei kuitenkaan kommentoinut asiaa. Selvityksiä teettämässä ollut finanssineuvos Jarmo Väisänen omistajaohjausosastolta kertoo, että VNK ei yrittänyt kampittaa selvityksellä LVM:n mallia. Väisänen on Heliövaaran varamies.

– Meille oli tärkeää, että tulee ulkopuolinen selvitys siitä, mitä vaikutuksia tällä ehdotetulla mallilla on VR:ään, Väisänen sanoo.

Hän kiistää, että vastakkainasettelua olisi ollut.

– Liikenne- ja viestintäministeriö ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto eivät ponnisteluista huolimatta päässeet yksimielisyyteen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle esitettävästä muistiosta, hankintapäätöksessä sanotaan.

Väisäsen mukaan VNK halusi tuoda harkintaan myös näkökulmia, joita ei ollut vielä käsitelty LVM:n teettämissä selvityksissä.

– Halusimme saada keskeisen tiedon päättäjien pöytään, Väisänen kertoo.

Selvitykset päätyivät eri kannoille

Valtioneuvoston kanslian Boston Consultin Groupilla ja Spring Advisorilla teettämät selvitykset päätyivät selvästi kriittisempään näkemykseen ministeriön ehdottamasta liikennöintimallista kuin ministeriön Rambolilla, Straficalla ja Carnegiella teettämät selvitykset.

Kun ministeriön Rambollilla ja Straficalla teettämä selvitys esimerkiksi päätyi siihen, että junamatkustamisen suosio kasvaa ja lippujen hinnat laskevat samalla kun laatu paranee, VNK:n selvityksissä todetaan, ettei junamatkustamisen suosio luultavasti lisäänny, mutta kustannukset kasvaisivat ja valtion tuen tarve kannattamattomille reiteille kasvaisi.

LVM:n palveluosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Olli-Pekka Rantala sanoo, että LVM ja omistajaohjausosasto katsoivat mallia eri näkökulmasta.

– He katsovat tilannetta VR:n omistajan vinkkelistä ja me kokonaisuuden näkökulmasta. Se on sitten näkynyt myös niissä selvityksissä, mitä on tilattu. Kun hallitus on tehnyt päätöksiä ministerivaliokunnassa, niin kaikki näkökulmat ovat olleet siinä edustettuna.

– Kaikki selvitykset on kuitenkin otettu huomioon, ja esimerkiksi Bostonin selvityksen mukaan aikatauluun on otettu lisäaikaa ja uudistus päädyttiin aloittamaan Etelä-Suomen liikenteestä, Rantala sanoo. 

Selvityksiin upposi noin 700 000 euroa

Konsulttiselvitysten hankintapäätöksistä selviää, että omistajaohjauksen teettämät konsulttiselvitykset maksoivat yhteensä yli puoli miljoonaa. Yksin Boston Consulting Groupin noin kuukauden kestäneen selvitystyön tilaushinta oli 475 000 euroa, ja yhtiöllä oli mahdollista laskuttaa lisäksi vielä "out of pocket" -kustannuksia enintään 15 prosenttia tilaushinnasta.

– En ota kantaa tähän hintaan. Siinä valittiin kolme konsulttia referenssien perusteella. Niistä valittiin Boston pätevimpänä tekemään selvitys, finanssineuvos Jarmo Väisänen omistajaohjausosastolta sanoo.

Spring Advisor -konsulttiselvityksen perushinta oli 50 000 euroa, ja lisäksi Springillä oli mahdollisuus saada enintään 25 000 euron lisäpalkkio, jonka maksaminen oli omistajaohjausosaston päätettävissä. Hankinta tehtiin kilpailuttamatta.

– Jonkinlainen lisäpalkkio maksettiin, en ole varma maksettiinko koko summaa. Koska hankinnassa oli aikataulupaineita ja tekijöillä oli aikaisemmasta firmasta osaamista alalle, se valittiin, Väisänen sanoo

Yle kertoi jo elokuussa, että liikenne- ja viestintäministeriön lasku viidestä selvityksestä oli yhteensä noin 165 000 euroa. Ministeriön kaksi viiteen osaan pilkottua selvitystä jäivät juuri ja juuri alle lain kilpailutusrajan. Uuden hankintalain mukainen kynnysarvo tavaroiden ja palveluiden hankinnoissa on 60 000 euroa, kun se vielä viime vuonna oli 30 000 euroa.

Kalleinta LVM:n tekemää Ramboll-yhtiöltä tilattua vajaat 60 000 euroa maksaneen konsulttiselvityksen suorahankintaa perusteltiin sillä, että sen hinta jää himpun verran alle uuden tämän vuoden alusta voimaantulleen hankintalain kilpailutuskynnyksen. Lisäksi sitä perusteltiin luottamuksellisuudella.

– Asian luottamuksellisuuden vuoksi on perusteltua, että hankinta-asiakirjoja koskeva tilaus tehtäisiin konsultin kanssa, jolla on asiasta riittävät ja vielä tässä vaiheessa salassa pidettävät perustiedot hallussaan, LVM:n perustelumuistiossa kerrotaan.

– Tiedon tarve on kasvanut matkan varrella. Oli tarvetta jatkoselvityksille. Ramboll-selvityksen jälkeen tehty konsulttiyhtiö Carnegielta tilattu selvitys oli sitten sellainen second opinion. Salaiseen hankintaan olivat syynä liikesalaisuudet. Me tilaamme aika paljon konsulteilta, ja meillä on hyvä käsitys selvitysten hintatasosta, ylijohtaja Olli-Pekka Rantala LVM:n palveluosastolta sanoo.

Valtioneuvoston kanslia perusteli hankintojaan muun muassa asian "sensitiivisyydellä" ja kiireellisellä aikataululla. Väisäsen mukaan sensitiivisyydellä tarkoitetaan liikesalaisuuden piiriin kuuluvia asioita.