Juhannuksena moni joutui pettymään, kun vuosia yleisöä ilahduttaneet juhannuskokot eivät palaneet paikoilla, joille oli kuivuuden johdosta ilmoitettu metsäpalovaroitus.
Aiempina vuosina avotulen sytyttämistä ei ollut niin sanatarkasti kielletty metsäpalovaaran aikana, vaan kielto oli ilmaistu siten, että avotulta ei saa sytyttää silloin, kun palon vaara on ilmeinen.
Tämän johdosta juhannuskokkoja oli aiemmin nähty eri tapahtumissa myös paikkakunnilla, joissa oli voimassa metsäpalovaroitus.
Uudistus yllätti monet tahot, jotka olivat tottuneet taattuun kokonpolttoon pelastuslaitoksen siunauksella.
Aiempaa lakia tulkittiin eri puolilla eri tavoin
Pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriöstä kertoo, että aiemmin voimassa ollut lakikaan ei sisältänyt minkäänlaista poikkeuslupamenettelyä kokkojen polttamiseen, vaan kyse oli siitä, että tulipalovaaran ilmeisyyden arviointi oli epämääräistä.
Käytännössä tämä oli johtanut siihen, että osassa maata lakia sovellettiin eri tavalla kuin toisaalla. Viranomaiset antoivat harkinnallaan kokkojen jossain palaa varoituksista huolimatta, toisaalla eivät.
– [Lain] valmisteluvaiheessa päädyttiin siihen, että lakia pitää selkeyttää, että käytännöt ja soveltaminen olisivat koko maassa samanlaisia, Koivukoski kertoo.
– Halusimme tarkentaa sitä, että tulkinta ja soveltaminen koko maassa on yhtenäistä ja toimii samoilla perusteilla.
Helsingin poliisilaitos kertoi muun muassa sammuttaneensa Helsingin Seurasaaressa roihunneen juhannuskokon. Uudenmaan alueella oli voimassa metsäpalovaroitus.
Täysin tavoitteessa ei onnistuttu, vaikka pykälä itsessään on Koivukosken mukaan sellainen, ettei tulkintaerimielisyyksiä tule.
– Tämänkin kesän kokemukset osoittavat, että lakia on luettu ja tulkittu eri tavalla, vaikka nyt säännös on erittäin selkeä, hän harmittelee.
Esimerkiksi Kouvolassa syntyi tulkinta, jonka mukaan paikallinen juhannuskokko sai palaa vesistön keskellä.