Juhannuksen taiat rakkauden ja rikkauden lietsontaan

Kesäpäivän seisauksen tienoille sijoittuvana juhannuksena juhlistetaan vuoden lyhintä yötä.

Vuodenkierrossa juhannukseen liittyy samankaltaisia uskomuksia kuin uudenvuodenaattoon ja pääsiäiseen: noidat, demonit ja muut maagiset voimat ovat valloillaan. Viisas sekä suojautuu näiltä voimilta että käyttää niitä hyväkseen tietoa, rikkautta ja rakkautta havitellessaan. Juhannusyönä luonnon salat avautuvat kaikille niille, jotka malttavat ja osaavat niitä tutkia ja tulkita.

Juhannuskokkoja on poltettu nimenomaan noitien pelättiminä. Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla on poltettu helavalkeita samasta syystä jo pääsiäisenä. Tukiriukujen palaminen on käynyt ennustusmenetelmästä: pystyyn jääneet puoleksi palaneet tukiriu'ut kertoivat, että kylään jäi paljon vanhojapiikoja. Jos savolaistalon kokon napapuu paloi ja kaatui, se oli merkki talon tyttären tulevista häistä.

Shutterstock

Kokolta palaavat naimahaluiset tytöt pystyivät nostattamaan poikien lempeä kieriskellen alastomina näiden yökasteisissa kotipelloissa. Kukkivien ketojen kaste oli myös voimallista ainetta juhannusyönä. Jos sillä pesi kasvonsa, pääsi eroon pisamista ja eikä ennen vanhaan rumana pidetty rusketuskaan tarttunut koko kesänä. Juhannusyön nurmikaste oli oivaa lääkettä myös erilaisiin ihosairauksiin.

Ennen yöpuulle vetäytymistä tulevaa sulhoa pystyi arvuuttelemaan kiertämällä saunan kolmasti ja katsomalla sen jälkeen uuninluukusta sisään. Sulhon haamu saattoi tulla vastaan myös kaivoa, ruispeltoa tai pohjoiseen virtaavaa lähdettä kierrettäessä. Jos näin kävi, haamulle piti antaa jotakin tai muuten hukka peri.

Shutterstock

Vanhanpiian osaa pelänneet hieman vanhemmat neidot tehostivat juhannusyönä naimaonneaan erilaisilla taioilla, pesuilla ja tuoksuvilla lemmensaunoilla lehvä- ja kukkavihtoineen. Jos kiersi mielitiettynsä pellon kolmasti, lemmentaika tarttui tulevaan viljaan ja sai myöhemmin leipää syövän pojan rakastumaan pellonkiertäjään.

Nukkumaan käydessä juhannustyynyn alle on pantu neliapiloita, Maariankämmeköitä, levällään olevia saunavihtoja, yhdeksällä heinällä sidottuja kukkaseppeleitä... jotta unessa näkisi sen oikean. Eri kukille on voitu myös nimetä joku tietty mielenkiinnon kohde: aamulla virkein kukka osoittaa tulevan sulhon.

Shutterstock

Voi tehdä myös sukkatempun eli kääntää vasemman jalan sukan nurin, panna kantapäähän rahan ja vetää sukan vasempaan jalkaan. Jos malttaa olla puhumatta sen jälkeen, näkee unessa tulevan sulhonsa.

Rikkauksia havitelleet ovat etsineet erityisesti saniaisen kukkaa ja siemeniä, koska niiden haltija sai uskomusten mukaan kaiken mitä toivoi ja näki myös kaikkien aarteiden kätköpaikat, joita vartioivat siniset virvatulet. Aarteenvartijalla oli yleensä jonkun eläimen - kissan, härän, koiran tai käärmeen hahmo, joka tulen avulla puhdisti aarrearkkujen pintaa homeesta. Aarteen sai omakseen, jos uskalsi puhutella aarteenvartijaa ja osasi vastata oikein tämän kysymyksiin. Saniaisen uskottiin kukkivan ja kypsyttävän siemenen juuri juhannusyönä. Tähän päivään asti kukaan ei tosin ole nähnyt saniaisen kukkivan, koska se on itiökasvi eikä siis kuki koskaan.

Teksti: Lily la Tigresse

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat