Turvallisuusympäristö, ammattimaisuus. Noihin kahteen sanaan kiteytyy Joutsan Pommin puheenjohtajan Tapani Lahtisen hiihtofilosofia. Hiihtoliiton Lahden piirin puheenjohtajana toimiva Lahtinen uskoo vakaasti, että Suomen huippuhiihdon tulevaisuus kietoutuu tiukasti hiihtotiimien ympärille.
Aisapari Tapani Lahtinen-Kalervo Friman polkaisi pystyyn Pommin hiihtotiimin, jonka tulokset ovat vaikuttavat viime vuodelta: Riitta-Liisa Lassilan joukkuesprintin MM-hopea, 10 aikuisten ja kolme nuorten SM-mitalia. Kilpapuolella Pommi oli Suomen ykkösseura.
Tälle kaudelle Pommi nosti tavoitteitaan. Tiimi tavoittelee Torinon olympialaisista mitalia sekä viesteistä että henkilökohtaisista lajeista. Nimet Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Lassila, Juha Lallukka, Matti Heikkinen ja Jari Joutsen takaavat, ettei tavoite olen ilmasta tempaistu.
- On väitetty, että me houkuttelimme Pommiin maan parhaat hiihtäjät. Totuus on, että hiihtäjät halusivat tulla tiimiin. Tälle kaudelle olisi ollut lisää nimekkäitä tulijoita, mutta emme voineet ottaa heitä. Haluamme taata nykyisille hiihtäjille riittävän tasokkaan tuen. Joukkuehengen kehittyminen on myös tärkeää, Lahtinen sanoo.
Kaula giljotiinilla, tuleeko lisää rahaa?
Pommin tiimiin kuuluu yhdeksän mieshiihtäjää, joista Mika Myllylä jäähdyttelee ja toimii porukan henkisenä isänä. Naisia on kymmenen; joukossa ovat mukana hiihtosuunnistajat Hannele Valkonen ja Terhi Hämäläinen. Toiminnan pyörittäminen on kallista, vaikka taustajoukot tekevät rutkasti talkootyötä.
- Pommi laittoi hiihtotiimin perustamiseen muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tämä on ollut selkänoja, jota ilman emme olisi pystyneet lähtemään toimintaan. Tiimin budjetti on noin sata tuhatta euroa tällä kaudella. Varainhankintaa hoitaa yritys, joka saa provisiokorvauksensa tehdyistä yhteistyösopimuksista. Budjetti pitää kaksinkertaistaa, jotta ammattimaisuuden taso nousisi kohtuulliseksi.
Kun Tapani Lahtinen ja Kalervo Friman pohtivat tiimin perustamista, raha oli yksi päähuolenaiheista.
- Kyselimme toisiltamme, laitammeko päämme pölkylle. Tässä sitä nyt ollaan, Lahtinen naureskelee.
Tiimin talous kantaa, Lahtinen uskoo. Jos rahaa tulee lisää jatkossa, Juha Lallukan valmentajalle Jarmo Punkkiselle voidaan antaa lisää vastuuta koko tiimistä. Punkkisesta tehtäisiin mielellään tiimin "rehtori". Muita joutsalaisten valmentajia ovat muun muassa Toni Roponen, Jarmo Riski, Johan Lind ja Riikka Sirviö.
Turvallisuusympäristö kehityksen takeena
Yksinään toimivan hiihtäjän latu huipulle on tukossa, Lahtinen arvioi. Lukioikäisen hiihtäjän on mentävä esimerkiksi Vuokatin valmennuskeskukseen. Entä lukion tai ammattikoulun jälkeen?
-Jos Suomeen ei perusteta hiihtotiimejä, nuoret lahjakkuudet jäävät puoliksi tyhjän päälle koulun jälkeen. Vuokatissa ja Valkeakoskella on toimivat tiimit, Joensuussa, Lapualla ja Kalajoella on pyrkimys samaan suuntaan. Naisten puolella ovat Lappeen Riento ja Vihdin Viesti.
Hiihtäjän pitää pystyä keskittymään varsinaiseen tehtäväänsä. Jos hiihtäjä joutuu miettimään kalustoa, voitelua, taloutta, hänen energiansa jakautuu liian moneen asiaan.
- Turvallisuusympäristö on varsinkin nuorelle hiihtäjälle elintärkeä. Hänellä pitää olla pätevä valmentaja, suksihuoltaja ja riittävä taloudellinen turvallisuus. Huippuhiihtäjän vuotuiset kulut ovat noin 15000 euroa. Opiskelu ja hiihto on pystyttävä lomittamaan sopivasti.
Pommin tiimissä on toistakymmentä valmentajaa, joista yhdeksän A-tasoisia. Suksihuollossa toimii 7-8 talkoomiestä. Alpo Kinnunen on erikoistunut Rossignol-suksiin, Väinö Heikkinen tuntee Fischerin salat. Aino-Kaisa Saarinen, Juha Lallukka ja Riitta-Liisa Lassila saavat huollon suksifirmoiltaan ja maajoukkueen huoltajilta.
Tiimien toimintaa pitää vahvistaa
Tapani Lahtinen katsoo kahteen suuntaan, joista suomalainen huippuhiihto voi saada oppia. Norjassa on vahvoja seuroja. Tälläkin kaudella kymmenkunta norjalaisseuraa leireilee Keski-Euroopassa. Norjalaisten on helppo nostaa huipulle hiihtäjiä isosta massasta. Suomesta Keski-Euroopan lumille pääsee vain Joensuun Kataja.
Mallia kannattaisi katsoa suunnistuksesta, jossa seurat ovat voimakkaita ja niihin ovat kokoontuneet huipputekijät. Liedon Parma, Delta, Joensuun Kataja ja viimeksi siiville noussut Vaajakosken Terä, siinä vain muutamia esimerkkejä. Suunnistajilla on Jukola ja Tiomila, seuratason kansainväliset viestit.
- Hiihdossa on polkaistava pystyyn näkyvä seurojen välinen cup, Lahtinen vaatii.
Lahtinen myöntää, että seuracupin luominen ei ole yksinkertainen tehtävä. Cupille on tehtävä tilaa hiihtokalenterissa, muu ei auta.
(MTV3-STT)