Joulurauhan julistus kuunteleminen kuuluu monen perheen jouluperinteisiin kello 12 jouluaattona.
Joulurauha on julistettu Suomessa lähes katkeamattomasti keskiajalta lähtien.
Joulurauhan julistamisen perusteet löytyvät Raamatusta, Enkelien maassa -kehotuksesta jouluyönä.
Aikanaan joulurauhan julistuksen jälkeen kaupankäynti ja muu arkinen työ loppuivat. Oli myös kirjoittamaton sääntö, että sodankäynti lopetettiin joulurauhan jälkeen kristillisissä maissa.
Nykyisen joulurauhan julistuksen väitetään pohjautuvan kuningatar Kristiinan käskykirjeeseen vuodelta 1640. Vanhin säilynyt julistusteksti on vuodelta 1834.
Pitkään joulurauhaa julistanut Jouko Lehmusto valotti julistuksen yksityiskohtia MTV:lle alun perin muutama vuosi sitten.
”--on raskauttavien asiainhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät."
Suomen laki ei ole vuosikymmeniin tuntenut "raskauttavia asianhaaroja joulun aikana". Julistus ei siis päde rangaistuksia määriteltäessä.
Entisaikaan jouluisin oli kovemmat rangaistukset, esimerkiksi sakot olivat suurempia. Jouluna piti muun muassa elää ja juoda säädyllisesti, noudattaa Jumalan sanaa sekä käsitellä tulta varovaisesti. Vieraitakaan ei saanut majoittaa ilman raadin suostumusta.
Joulurauha julistettiin Brinkkalan talon parvekkeelta Turusta ensimmäisen kerran 1200-luvun lopulla. Vaikka itsenäinen Suomi oli silloin vasta oraalla, julistus tapahtui todennäköisesti niin ruotsiksi kuin suomeksikin.
Rauha on jäänyt vuosien varrella julistamatta vain muutaman kerran. Näin tapahtui muun muassa vuonna 1917, kun Turussa oli miliisien kapina ja Brinkkalan talon parvekkeelle oli asemoitu konekivääri.
– Viimeksi se jäi julistamatta jouluna 1939 talvisodan aikaan. Silloin pelättiin, että kaupungin keskustaan kokoontunut suuri väkijoukko olisi ollut liian houkutteleva maalitaulu venäläisille pommikoneille, dosentti Tuomas Heikkilä kertoi MTV Uutisille.