Joulurauhan julistus "Suomen Turusta" jouluaattona kello 12 on monille tärkeä joulun etappi. Perinteessä on kuitenkin monta nykyihmiselle vierasta elementtiä. Miksi se on esimerkiksi niin sotainen?
"Se vanha vainooja - kavala, kauhea - on kiivas, kiukkuinen ja julma, hirmuinen. Vain Herra hänet voittaa."
Muun muassa nämä Jumala ompi linnamme -virren uhoavat säkeet kuuluvat joulurauhan julistukseen. Lisäksi juhlassa lauletaan Maamme-laulu ja soitetaan Porilaisten marssi.
Sotaisuus on varsin nuori oksa joulurauhan julistuksen 700-vuotisen tradition puussa, dosentti Tuomas Heikkilä kertoo. Hän on julkaissut aiheesta kirjan yhdessä historioitsija Liisa Suvikummun kanssa.
Kansallishenkiset piirteet ovat peräisin sortovuosilta, jolloin Suomi pyrki pois Venäjän ikeen alta. Maamme-laulu otettiin ohjelmaan vuonna 1896 ja ruudintuoksuinen Porilaisten marssi sitä seuraavana vuonna. Jumala ompi linnamme lisättiin listaan vuonna 1903.
– Alle 10 vuodessa julistuksen ulkomuoto muuttui rauhaa julistavasta kansallispaatosta henkiväksi. Suomea yritettiin saada tavoiltaan ja elämältään silloin enemmän emämaansa kaltaiseksi, ja suomalaiset tietysti pullikoivat sitä vastaan. Julistuksessa haluttiin näyttää venäläisisännille ikään kuin rivien välissä, että herra se on herrallakin – ja vieläpä Herra isolla H:lla, Heikkilä arvioi.
