Jouluperinteistä pidetään sitkeästi kiinni – myös matkustelu houkuttaa: viime vuoden joulukuussa yli puoli miljoonaa ulkomaan matkaa

Kulttuurin muutos on hidasta, ja vaikka muutosta pikkuhiljaa tapahtuu, harva asia jää kokonaan kaikilta pois. Toisaalta yksittäiset muotivaihtelut voivat olla hyvinkin nopeita, kertoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

– Tontut ovat ja pysyvät, mutta tonttuovi muuttaa muotoaan. Joskus on tullut uusia trendivärejä perinteisten punaisen ja vihreän ohelle, ja lähes vuosittain tulee tiettyjä suosikkilahjoja, kuten tämän vuoden trendiksi povattu hulavanne.

Lue myös: Maailmalla menestyvä Saara Aalto rakastaa joulua: "Täällä on niin synkkää"

Nirkon mukaan hautausmaalla käyminen on todella yleistä jouluaattona. Varsinainen joulunvietto alkaa monissa suomalaiskodeissa joulusaunalla.

Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat kirkon yleisömagneetteja etenkin ennen joulua, mutta vielä tapaninpäivänäkin. Joululauluja kuunnellaan kodeissa aktiivisesti niin radiosta, televisiosta, toistopalveluista kuin perinteisesti cd-levyiltäkin.

Joulukuussa tehtiin yli puoli miljoonaa ulkomaan matkaa viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden joulukuussa suomalaiset tekivät noin 620 000 vapaa-ajan matkaa ulkomaille. Niistä 46 prosenttia kohdistui Baltiaan ja Pohjoismaihin, 42 prosenttia muualle Eurooppaan ja 12 prosenttia Euroopan ulkopuolelle. Joulun suosituimmat matkakohteet olivat Viro ja Ruotsi.

Nirkon mukaan joulun ulkomaanmatkat ovat säilyttäneet melko tasaisesti suosionsa.

– Mitään muuta juhlaa ei ole tällaista tarvetta paeta. Ehkäpä ilmastoahdistus viimein vähentää tai kääntää suunnan kotimaahan sekä kohteisiin, joihin ei tarvitse lentää.

Joulukorttien suosio on romahtanut

Postin tuotepäällikön Johanna Rouheen mukaan joulukortteja lähetetään vuosi vuodelta vähemmän. Vuonna 2008 Suomessa lähetettiin vielä noin 50 miljoonaa korttia, viime vuonna enää noin 23 miljoonaa.

– Kaksi syytä on noussut esille: Ihmiset lähettävät vähemmän kortteja, koska heillä on vähemmän ihmisiä, joille niitä lähettää. Toinen syy on se, että osa muistamisista on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, Rouhe sanoo.

Rouheen mukaan moni aloittaa korttien lähettämisen muutettuaan omaan kotiin tai perustettuaan perheen. Joulukorttien lähettäminen on usein lapsuudenkodista lähtöisin oleva perinne, jota halutaan jatkaa.

Joulun kuluihin 500-600 euroa

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen kertoo, että koko joulun kuluihin käytetään suomalaisissa kotitalouksissa keskimäärin 500–600 euroa, mutta kulujen vaihteluhaarukka on Loikkasen mukaan todella suuri. Aineettomia lahjoja, kuten teatterilippuja ja ravintolalahjakortteja, suositaan vuosi vuodelta enemmän.

– Tänä päivänä ei osteta yhtä helposti ”mitä tahansa”, vaan mietitään tarkemmin lahjan saajaa. Jos esimerkiksi äiti haluaa ostaa puseron teini-ikäiselle tyttärelleen, puseron sijaan hän saattaa ostaa lahjakortin tyttärensä suosikkikauppaan.

Joulupuuseuran puheenjohtajan Juha Ruuskan mukaan noin puolessa suomalaisista kotitalouksista on jouluisin kuusi – tämä tarkoittaa yli 1,3 miljoonaa joulukuusta. Selvästi suurin osa joulukuusista ostetaan suomalaisten joulupuunkasvattajien tiloilta.

Lipeäkala on uinut pois joulupöydästä

Atrian tutkimus- ja kehitysjohtaja Anu Saranpää kertoo, että jouluruokailuun kuuluu hyvin vahvasti perinteiden vaaliminen. Jopa kolme neljästä suomalaisesta haluaa hänen mukaansa säilyttää jouluruokailun perinteisenä.

Saranpää viittaa Atrian ja Foodwestin tuoreimpaan jouluruoka-kyselytutkimukseen, johon vastasi netissä 500 täysi-ikäistä suomalaista tammikuussa.

Joulupöytään on kuitenkin tullut myös uusia ruokalajeja, kuten perinteisten joululaatikoiden rinnalle nousseet bataatti- ja punajuurilaatikko. Kasvisruokien määrä sekä kiinnostus muiden maiden jouluruokiin on kasvanut viime vuosina.

Kyselytutkimuksen vastaajista yli 80 prosenttia hankki viime jouluna juhlapöytäänsä joulukinkun. Alle kymmenen prosenttia ei kaivannut joulupöytäänsä kinkkua.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana joululaatikoiden, rosollin ja riisipuuron suosio on Saranpään mukaan laskenut.

– Joulun perinteistä kiinni pitäminen muuttaa jouluruokapöytiä hitaasti – ehkä lipeäkala on sellainen, jonka asema on näkyvimmin hiipunut.

"Jouluruokien valmistaminen koetaan työlääksi"

Selkeä muutos näkyy Saranpään mukaan siinä, että joulupöytä ei ole enää yhtä runsas kuin ennen vanhaan. Joulupöytään halutaan nimenomaan niitä ruokia, jotka omalle perheelle maistuvat, eikä siellä ole enää automaattisesti kaikkia ruokia, joita joulupöytään on perinteisesti kuulunut.

Jouluruokien itse tekemistä suosi kyselyyn vastanneista 16 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten luku oli vastaavassa kyselyssä 23.

– Jouluruokien valmistaminen koetaan työlääksi. Valmiiden jouluruokien suosiota lisää myös mielikuva siitä, että ne ovat ostettuina edullisempia. Maun miellyttävyys ratkaisee kuitenkin lopulta sen, päädytäänkö itse tehtyyn vai valmiiseen, Saranpää sanoo.