Jorma haastaa muistihäiriönsä kävelemällä metron rappusia

Kyse on laajasta, kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneestä suomalaistutkimuksesta, jossa selvitetään ravinnon, liikunnan, muistiharjoitusten ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnan merkitystä muistihäiriöiden ehkäisyssä.

Kahden vuoden tutkimuksen aikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli yli 30 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden.

Jängän kohdalla tutkimus toi muutoksia muun muassa ruokailutottumuksiin.

– Ravinto-oppi oli hyvä, oppi syömään terveellisemmin. Rupesin käyttämään öljyä ja kasviksia entistä enemmän ja hylkimään vääriä aineita. Näitä oppeja noudatan vieläkin ruokailussa, hän sanoo.

– Se osoitti tien, mitä välttää ja mitä suosia.

Hyviä tuloksia kahdessa vuodessa

Finger-tutkimus eroaa aiemmista tutkimuksista, koska siinä selvitettiin monen eri tekijän vaikutuksia muistihäiriöiden ehkäisyssä. Tähän asti on keskitytty yhteen tekijään kerrallaan, ja niiden tulokset eivät ole olleet kovin hyviä.

– Alzheimer ja dementia ovat monitekijäisiä sairauksia. Kaikki eri tekijät on liitetty dementian riskiin, ja siksi varmaan tarvitaankin tällainen laaja-alainen lähestymistapa, jos muistihäiriöitä halutaan ennaltaehkäistä, sanoo tutkimusryhmän johtaja professori Miia Kivipelto.

Hän on ilahtunut siitä, että hyviä tuloksia eri muisti- ja ajattelutoimintojen suhteen saatiin jo kahden vuoden jälkeen.

– Tietenkin toivomme, että voisimme ennaltaehkäistä täysin (muistihäiriöitä) ehkä tietyissä tapauksissa. Mutta jo sillä, että pystyisimme lykkäämään taudin alkua eteenpäin 5 tai 10 vuotta, olisi todella suuret vaikutukset koko yhteiskunnalle, Kivipelto huomauttaa.

Finger-tutkimus on julkaistu arvostetussa lääketieteen aikakauslehdessä Lancetissa. Lisäksi Kivipelto esittelee tutkimustuloksia ensi viikolla Maailman terveysjärjestön WHO:n kokouksessa.

Jänkä kävelee metron rappuset

Jorma Jänkä painotti myös muiden tutkimuksessa olleiden myönteistä vaikutusta. Yhdessä käveltiin, sauvakäveltiin ja juostiin.

– Kun on porukka, niin siellä tulee liikuttua ja harrastettua.

Fyysistä kuntoa Jänkä paransi kuntosalilla, missä hänelle laadittiin oma ohjelma. Jalkaprässissä hän pystyi lopulta työntämään kaksi, jopa kolme kertaa oman painonsa.

Kaksivuotisen tutkimuksen päätyttyä Jänkä ulkoilee edelleen, ja löytyypä kotoa kuntolaitteita vatsa- ja jalkalihaksille. Harjoitella voi myös aivan arkisissa tilanteissa.

– Esimerkiksi jonottaessani kaupan kassalla, seison tavallisesti yhdellä jalalla ja potkin toisella jalkaa. Kyllä minä 3–4 minuuttia pystyn sitä jonossa tekemään.

Toinen Jängän arkipäivän vinkki on kävellä metron ylöspäin liikkuvat portaat.

– On valtavan suurta tuhlausta seisoa niissä. Ihmisten pitäisi jättää toinen puoli vapaaksi ja antaa halukkaiden käyttää se hyötyliikuntaan. Kiivetä ne portaat. Kaikilla on kiire, mutta mikseivät ne sitten kävele niitä rappuja.

Muistia Jänkä harjoitteli tutkimuksessa muun muassa tietokoneohjelmilla.

– Erimuotoisia ja -värisiä kappaleita tai kirjaimia tuli muistettavaksi eri jaottelulla.