Rankkasateiden jälkeen tulvineiden jokien pahin tulvahuippu oli tiistaina ohi. Vedenkorkeudet olivat laskemaan päin eikä ennätyksiä enää hätyytelty, kertoi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Esimerkiksi Vantaanjoen, Perniönjoen ja Keravanjoen vedenpinnat ovat yhä korkealla, mutta tilanne on helpottamassa sateiden väistyttyä. Kokemäenjoen ja Kymijoen pinnat sen sijaan pysynevät korkealla vielä pitkän tovin, hydrologi Bertel Vehviläinen arvioi.
Kokemäenjoen vedenkorkeus nousi tiistain vastaisena yönä tasolle, jolla jokivesi käy keskimäärin noin kerran kymmenessä vuodessa, Porin kaupungilta kerrottiin.
– On tämä tietysti poikkeuksellista, kun nyt on helmikuu ja pitäisi olla talvi. On melkein kesä, ja perhoset lentävät, Bertel Vehviläinen lisäsi.
Päijänteen vesi uhkaa pihoja
Myös järvivedet ovat monin paikoin korkealla. Ely-keskukset arvioivat, että ainakin Kymijoen vesistössä mitataan tänä keväänä ennätyksiä.
Esimerkiksi Päijänteen pinta on noin 50 senttimetriä ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja nousee edelleen. Nousun hillitsemiseksi juoksutus Kalkkisen säännöstelypadolla on nostettu erittäin suureksi.
– Päijänteellä vesi voi lähiaikoina tulvia pihoihin ja saavuttaa esimerkiksi rannan tuntumassa olevia rakennuksia, Vehviläinen kertoi.
Kymijoen vesistöön kuuluvan Keiteleen pinta on 40 senttimetriä mediaanitasoa korkeammalla kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta. Ely-keskuksen mukaan näyttää lähes varmalta, että huhtikuun alussa Keiteleen pinta on ylempänä kuin kertaakaan vuonna 1886 alkaneen havaintohistorian aikana.