Työterveyslaitoksen työyhteisöpalvelujen johtava konsultti Marjut Joki kertoo, että työpaikkakiusaamisesta tulee koko ajan enemmän selvittelypyyntöjä. Hänen mukaansa keskimäärin kuusi prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä kokee olevansa kiusaamisen kohteena.
Viime päivinä julkisuudessa on ollut esillä erityisesti johtotehtävissä työskentelevien ihmisten työpaikkakiusaaminen. Sekä Suomen Pankista eläkkeelle siirtynyt johtaja Sinikka Salo että keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen ovat hiljattain kertoneet kokeneensa kiusaamista.
- Kyselyiden mukaan vaikuttaa siltä, että johtajuus suojelee jonkin verran työpaikkakiusaamiselta, mutta kun asioita lähdetään selvittämään tuntuu, että se on yleisempää kuin miltä kyselyiden valossa näyttää.
Joki kertoo, että kiusaamisen taustat löytyvät usein itse työtehtävistä eikä niinkään ihmisistä. Näin myös julkiset virat ja johtotehtävät voivat olla kiusaamisen taustalla.
Puhukaa selkeistä tapahtumista
Joki kertoo, että yleisimpiä työpaikkakiusaamisen muotoja ovat selän takana puhuminen, kiusatun työn mitätöiminen ja epätarkoituksenmukaisten työtehtävien antaminen.
- Olennaista on, että siinä on kyse toistuvasta kielteisestä käytöksestä jolla on haitallisia terveysvaikutuksia. Eleet, ilmeet ja kokemukset siitä, että keskeytetään, voivat olla paljon vaikeammin toteen näytettävissä kuin esimerkiksi epäasialliset sähköpostiviestit.
Joen mielestä on vaikea sanoa, minkä tyyppisestä kiusaamisesta Salo ja Korhonen julkisuudessa puhuvat. Nykyään työpaikkakiusaamisesta puhutaan Joen mukaan enemmän. Samalla kiusaaminen on sanana arkipäiväistynyt.
- Aina kun kiusaamisesta lähdetään puhumaan, olisi toivottavaa, että tultaisiin esiin konkreettisten tilanteiden ja nimien kautta, jolloin niitä on helpompi selvittää ja ymmärtää mistä on kyse.
Lisäksi hän toivoo, että työpaikoilla olisi ohjeistus siitä, miten kiusaaja, kiusattu ja kiusaamisen havaitsevat henkilöt voivat toimia.