Kemijärvellä on käynnissä tiukka vääntö puolen ydinvoimalan tehoisesta pumppuvoimalasta, joka toteutuessaan mullistaisi kokonaisen tunturin laen.
Suomen sähköntuotannossa on siirrytty nopealla aikataululla pois fossiilisista voimanlähteistä uusiutuviin, kuten tuuleen ja aurinkoon.
Tuulivoiman vaikeus on siinä, ettei sitä saada tasaisesti. Välillä myllyt tuottavat sähköä enemmän kuin kukaan ehtii käyttää ja toisinaan taas jäädään kokonaan ilman tuulivoimaa.
Siksi tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa, joka on tähän asti ollut fossiiliperäistä ja vesivoimaa. Tilanne on kuitenkin muuttunut.
– Nyt tarvitaan uusia keinoja, ja pumppuvoimala on hyvä työkalu tässä, sanoo Kemijoki Oy:n projektijohtaja Petri Vihavainen.
Pumppuvoimalan perusperiaate on yksinkertainen. Kun tuulisähköä on tarjolla yli tarpeen, käytetään sitä pumppaamaan vettä ylävarastoon.
Ja sitten kun tuuli tyyntyy ja myllyt pysähtyvät, päästetään vesi alas, jolloin saadaan taas sähköä korvaamaan tyynen sään aiheuttamaa vajetta.
Tavallisen vesivoimalaitoksen korkeusero on parikymmentä metriä, mutta pumppuvoimalassa se olisi jopa 200 metriä. Kemijärvi on houkutteleva sijainti pumppuvoimalalle, koska siellä toteutuvat voimalan reunaehdot: korkeuserot ja vesimassat.
Pumppuvoimala tasaisi sähköntuotantoa, mikä loiventaisi tuotannon ääripäitä ja vaikuttaisi sitä kautta myös sähkön hintaan. Pörssisähköasiakkaille tulisi nykyistä vähemmän niin ilmaisia kilowatteja kuin valtavan kalliita kilowattejakin.
