Seinäjoella viime juhannuksen aikoihin sattunut ampumavälikohtaus johti kuuden vuoden vankeustuomioon tapon yrityksestä. Tuomittu vuonna 1980 syntynyt Kalle Petteri Kangasluoma ampui itselleen tuntematonta miestä kahdesti ylävartaloon. Uhri selvisi tilanteesta hengissä, mutta vain täpärästi.
Miehelle aiemmin luettu käräjätuomio jäi voimaan viime perjantaina, kun Vaasan hovioikeus hylkäsi miehen tuomiostaan tekemän valituksen sekä uhrin vastavalituksen.
Käräjillä asiaa ruodittiin viime vuoden lopulla. Käräjätuomion perusteella Kangasluoma oli käyttäytynyt vainoharhaisesti uhria kohtaan ennen ampumista.
Ampumista ennen Kangasluoma oli riisuttanut uhrin alasti ja sidotuttanut tämän jonkinlaista ”tarkistusta” varten, koska hän oli pitänyt miestä epäilyttävänä. Tarkistuksen jälkeen mies vapautettu ja hänen oli annettu pukeutua.
Tarkistus ei ollut ilmeisestikään tuonut mielenrauhaa, sillä Kangasluoma oli myöhemmin ryhtynyt ammuskelemaan uhria päin pistoolilla. Laukauksia oli kaikkiaan neljä.
Uhri näytteli kuollutta
Laukauksista ensimmäinen oli mennyt ohi, mutta uhri oli kaatunut maahan. Oikeudessa hän kertoi tehneensä sen tarkoituksella ja näytelleensä kuollutta.
Kangasluoma ei kuitenkaan ollut lopettanut ampumista. Uhrin mukaan hän oli tullut lähemmäs ja yrittänyt ampua häntä päähän. Maassa maannut uhri välttyi pääosumalta vetämällä kätensä päänsä suojaksi. Luoti jäi kyynärvarteen.
Tämän jälkeen Kangasluoma oli ampunut miestä vielä kerran ylävartaloon. Laukaus osui kainaloon.
Tapahtumien tuoksinassa Kangasluoma uhkaili aseella myös muita paikalla olleita. Asianomistajia oikeusjutussa oli uhrin lisäksi kaksi.
Käyttäytymiselle ei löydetty oikeudessa järjellistä motiivia, mutta Kangasluoman todettiin olleen tapahtuma-aikaan amfetamiinipäissään. Oikeus katsoi, että seikka oli ”mitä ilmeisimmin” heikentänyt Kangasluoman kykyä säädellä käyttäytymistään.
Rajanvetoa rikosnimikkeestä
Syyttäjä vaati Kangasluomalle rangaistusta murhan yrityksestä. Kangasluoma kiisti syytteen, mutta myönsi ampumisen. Käsityksensä mukaan hän oli syyllistynyt asiassa törkeään pahoinpitelyyn.
Käräjillä käytiinkin siis rajanvetoa rikosnimikkeestä.
Oikeuden mukaan kyseessä ei voinut olla törkeä pahoinpitely, sillä oli täysin selvää, että Kangasluoma oli käsittänyt uhrin todennäköisesti kuolevan hänen ampumiensa laukausten seurauksena. Kuolema ei ollutkaan kaukana, ja oikeuden mukaan uhri pelastui vain siksi, että hän sai apua ajoissa.
Pohdittavaksi jäikin, oliko kyseessä tapon vai murhan yritys.
Oikeus kallistui ensimmäiseen, sillä tekoon ei liittynyt murha-rikosnimikkeen tunnusmerkkejä, kuten vakaata harkintaa tai erityisen raakaa tai julmaa tekotapaa.
Oikeus arvioi myös, ettei Kangasluoma ollut sitkeästi pyrkinyt viemään tekoa päätökseen, sillä hänen käyttämänsä pistoolin lippaassa oli ampumisen jälkeen jäljellä patruunoita.
Taustalla yli kymmenen linnareissua
Tapon yrityksen lisäksi Kangasluoman katsottiin syyllistyneen, ampuma-aserikokseen, laittomaan uhkaukseen, vaaran aiheuttamiseen sekä huumausainerikokseen. Rangaistukseksi hänet määrättiin kuuden vuoden vankeusrangaistukseen.
Rangaistusta kovensi hieman se, että Kangasluoma oli tuomittu vuodesta 2006 alkaen 11 kertaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rikostaustan vaikutus ei kuitenkaan ollut kovin suuri, sillä miehen historiaan ei lukeutunut yhtä vakavia rikoksia, kuin nyt käsiteltävänä olleet.
Ampumisen uhrille Kangasluoma määrättiin maksamaan muhkeat noin 55 000 euron korvaukset. Summa on suuri, sillä uhri kärsi ampumisessa vakavia vammoja, joista toipuminen kesti pitkään ja vaati pitkää sairaalahoitoa sekä useita leikkauksia.
Kangasluoma valitti tuomiostaan. Vaasan hovioikeus kuitenkin hylkäsi valituksen sekä uhrin tekemän vastavalituksen ja jätti käräjäoikeuden tuomion voimaan.