Lapsi- ja opetusalan järjestöt ovat huolissaan, että kunnat voivat jymäyttää lasten vanhempia hoitopaikan valinnassa.
Uudessa laissa varhaiskasvatus on määritelty väljästi. Siksi järjestöt pelkäävät, että moninainen kerhotoimintakin voidaan lukea varhaiskasvatukseksi ja työttömien lapsille tarjotaan kerhotoimintaa pedagogisen päiväkotitoiminnan sijaan.
– Usein unohdetaan, että päiväkodilla on pedagoginen tehtävä. Mikä tahansa leikki ei korvaa sitä, sanoo Kaisu Muuronen Lastensuojelun Keskusliitosta.
Myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Vanhempainliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat huolissaan asiasta. OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi muistuttaa, että laadukkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti huonompiosaisten perheiden lapset. Hyvä varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan parhaimpia keinoja ennaltaehkäistä lasten ongelmia.
– Päivähoito-oikeuden rajaaminen voi esimerkiksi hankaloittaa lasten mahdollisuutta solmia ystävyyssuhteita.
Järjestöt ovat laatineet vanhempien avuksi laatumittarin, jolla voi selvittää, täyttääkö tarjottu palvelu varhaiskasvatuksen minimivaatimukset. Näitä ovat esimerkiksi päiväkotien ryhmäkoot.
Kunnat pohtivat vielä rajauksia
Lainmuutoksen takia lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta enää 20 tuntia viikossa, jos vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti.