MTV:n uutisankkuri Jan Andersson on juontanut urallaan kymmeniä vaalitenttejä. Kuluvan vaalikevään osalta urakka alkaa jälleen keskiviikkona 15. maaliskuuta MTV:n puheenjohtajatentin merkeissä. Kuten aina, Andersson on valmistautunut tentti-iltaan perusteellisesti.
Eduskuntavaalit käydään Suomessa jo vajaan kolmen viikon kuluttua, sunnuntaina 2. huhtikuuta. MTV:n vaalitentit käynnistyvät tänään keskiviikkona 15. maaliskuuta, kun yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajaa istahtaa Vallilan Pöllölaakson uutuudenkiiltävään studioon.
Seuraa MTV:n Puheenjohtajatentti-iltaa – katso etkot, tentti ja jatkot kello 1930 alkaen tästä.
Vaalitenttejä leimaa usein epämieluisten kysymysten välttely, kiivas väittely sekä toistuvat yritykset puhua kanssatentattavien päälle. Kun tähän yhdistetään suorat lähetykset ja tiukat aikataulut, vaatii vaalitenttien luotsaaminen kärsivällisyyttä paitsi tentattavilta, myös tenttaajilta. Tämän tietää varsin hyvin myös MTV:n uutisankkuri Jan Andersson, joka juontaa yhteiskuntatoimituksen päällikön Eeva Lehtimäen kanssa MTV:n Puheenjohtajatentin tänä iltana kello 20.
– Olen luonteeltani melko kärsimätön. En hirveästi jaksa jaaritella ja haluan, että keskustelussa päästään nopeasti haluttuun lopputulokseen. Poliitikoilla on valitettavan usein se ammattitauti, että he yrittävät kiertää hankalat kysymykset ohjaamalla keskustelun omiin suosikkiaiheisiinsa. Niissä tilanteissa omat karvani nousevat pystyyn ja haluan ohjata keskustelun mahdollisimman pian takaisin raiteilleen, Andersson toteaa.
Lue myös: Virittäydy MTV:n puheenjohtajatenttiin – etkolähetys MTV Katsomossa keskiviikkona kello 19.30 alkaen
50 tentin kokemus
Andersson on juontanut vaalitenttejä jo usean vuoden ajan, ensin Ylellä ja vuodesta 2018 eteenpäin MTV:llä. Vuosien varrella Andersson on tentannut niin presidentiksi pyrkiviä, pääministeritarjokkaita kuin alue- ja eurovaaleissa ehdolla olleita. Anderssonin omien laskujen mukaan vaalitenttejä on mahtunut uralle lähes viidenkymmenen kappaleen verran.
– Tein kahdeksan vuoden ajan Ajankohtaisen kakkosen teemaohjelmia. Myös siellä puhetta piti johtaa asianmukaisesti ja tasapuolisesti. Uskon, että sitä kautta päädyin myös vaaliohjelmiin silloin, kun niitä Ylellä lähdettiin 2000-luvun alussa uudistamaan, Andersson kertoo kysyttäessä, miten hän on päätynyt ”valtakunnan ykköstenttaajan” rooliinsa.
– Ensimmäisen presidentinvaalitenttini juonsin vuonna 2005. Sen jälkeen matkan varrelle on mahtunut useita aina puheenjohtajatenteistä pienpuoluetentteihin. Aika monenlaista on mahtunut matkan varrelle.
Päälle huutaminen kuriin
Televisiosta vaalitenttejä katsovat tuntevat Anderssonin napakkana tenttaajana, joka osaa puristaa poliitikoista irti myös ne vastaukset, joita he eivät lähtökohtaisesti haluaisi antaa. Anderssonin tiedetään osaavan pitää kuria studiossa myös silloin, kun se täyttyy toistensa päälle huutavista puoluejohtajista. Moni voi miettiä, miten ihmeessä Anderssonin onnistuu pitää päänsä kylmänä hetkissä, jolloin kukaan studiossa ei tunnu saavan suunvuoroa – edes hän itse.
– Ei se kyllä helppoa ole. Mutta jatkuva huutaminen ei palvele ketään ja toivoisin poliitikkojen muistavan, että se ei palvele heitäkään. Kun huutoa on liikaa, se turhauttaa katsojia. Sähäkkä debatti on hieno asia ja se on hyvää televisiota, mutta kun mennään tietyn rajan yli, ei se ole enää kenestäkään hauskaa, Andersson muistuttaa.
– Meidän tehtävämme juontajina on panna se poikki mahdollisimman nopeasti. Pahinta mitä tiedän, on se, että juontajat lähtevät mukaan siihen huutamiseen. Silloin tilanne riistäytyy käsistä. Puoluejohtajia ei harmillisesti voi ohjata käytävään rauhoittamaan kuten oppilaita kouluissa, vaikka joskus olen silläkin ajatuksella leikkinyt, hän nauraa.
Lue kaikki eduskuntavaaleista tästä.
"Pieniä asioita, jotka kertovat paljon"
Vaalitentit ovat useimmiten suoria lähetyksiä, joskin tarkkaan käsikirjoitettuja. Andersson muistuttaa, että yksi suorana televisioitava kaksituntinen vaalitentti vaatii haastattelijalta perusteellista taustatyötä sekä selkeän käsikirjoituksen. Kun tentti on ennalta hyvin suunniteltu, on helpompi reagoida myös tilanteisiin, jolloin suorassa lähetyksessä kaikki ei suju aivan suunnitelmien mukaan.
– Tällaisten tenttien suola on spontaaneissa tilanteissa ja yllättävissä keskustelunavauksissa. Niihin reagoiminen edellyttää hyvää valmistautumista. Lisäksi pitää osata kuunnella, vaikka me toimittajat rakastammekin usein olla äänessä. Jos ei kuuntele, ei osaa haastaa ja esittää oikeita kysymyksiä, Andersson muistuttaa.
Kuten sanottua, Andersson on uransa aikana luotsannut eteenpäin kymmeniä vaalitenttejä. Andersson on todistanut aitiopaikalta myös lukuisia sellaisia tilanteita, jotka eivät päädy kotisohvalta ohjelmaa seuraavien silmille. Esimerkiksi monet sohvalla istuvien puoluejohtajien ilmeet ja eleet jäävät katsojilta usein näkemättä, kuten myös se, mitä studiossa tapahtuu kameroiden sammuttua.
– Kun suorassa vaalilähetyksessä mennään esimerkiksi mainoskatkolle, saattaa keskustelu jatkua kiivaana hetken, mutta se rauhoittuu useimmiten melko nopeasti, kun poliitikot saavat kerättyä ajatuksensa. He käyttävät sen ajan usein avustajiensa kanssa sparrailuun ja strategian hiomiseen kohti seuraavaa koitosta, Andersson paljastaa.
– Itse kun siinä seuraa sitä kööriä näkee paljon pieniä asioita, jotka kertovat paljon. Eleitä, ilmeitä, ja erilaisia reaktioita. Niissä hetkissä sitä aina toivoo, että näkyisipä tuo myös kotisohvalle asti.
Seuraa MTV:n Puheenjohtajatentti-iltaa – katso etkot, tentti ja jatkot kello 1930 alkaen tästä.
Eduskuntavaalien Puheenjohtajatentti keskiviikkona 15. maaliskuuta kello 20 MTV Katsomossa ja MTV3:lla. Tentin etkot kello 19.30 MTV Katsomossa. Tentti-illan päättää suora Pöllöraati-lähetys, joka on katsottavissa kello 22 alkaen MTV Uutiset Livessä sekä MTV3-kanavalla kello 22.35.