Nyt on taas se aika vuodesta, kun lumilapiot teroitetaan ja luutiin vaihdetaan talviharjakset. Pelisäännöt jalkakäytävien kunnossapidosta on myös syytä kerrata, sillä vuosi vuoden jälkeen niistä joudutaan kinastelemaan raastupaa myöten - lakimiehet siinä rikastuvat, mutta turhaa tuo käräjöinti on jos jo etukäteen tiedetään, mikä kenenkin vastuulle kuuluu.
Suomen Kiinteistöliiton lakimies Sirkka Terho:
"Nykyisin vastuu on jaettu siten, että kunta vastaa kadun kunnossapidosta mutta jalkakäytävät ovat kiinteistönomistajan vastuulla. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että sieltä poistetaan jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä torjutaan liukkatta esimerkiksi hiekottamalla. Myös lumivallit on poistettava jalkakäytävältä ja sen vierestä, samoin jää sadevesikourusta."
Ongelmallinen kohta ovat yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet - muutenkin kuin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta. "On katsottu, että sellaiset olisivat kiinteistönomistajan vastuulla. Tässä esiintyy kuitenkin erilaista käytäntöä ympäri maata; joissakin paikoin kunta huolehtii niistä edelleen joko ilman erillistä maksua tai kuten esimerkiksi Helsingissä tästä talvesta lähtien: kunta kyllä hoitaa ne, mutta perii siitä kiinteistönomistajalta maksun."
Lakia katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta ollaan muuttamassa siten, että mm. juuri nämä yhdistetyt yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet tulisivat virallisestikin kunnan vastuulle. Lisäksi ollaan siirtymässä sellaiseen pääsääntöön, että kunta huolehtisi muutenkin jalkakäytävien talvikunnossapidosta. Tosin poikkeuksena voisi olla erityinen alue - esimerkiksi kaupungin keskusta - joka edellyttää normaalitasoa parempaa talvikunnossapitoa. Siellä vastuu mahdollisesti jätettäisiin edelleen kiinteistönomistajille.
Vaikka kunta ottaisi vastuun, se tuskin tekisi sitä ilmaiseksi. Kuinka kustannukset sitten jaettaisiin näissä tapauksissa?
"Kyllähän siitä pitäisi lähteä, että maksu olisi kohtuullinen - että kiinteistönomistajan rasitus ei nouse, ja kunnossapidon taso pysyy vähintään yhtä hyvänä - mielellään vielä parempanakin - kuin nykyisin. Jos jossain erityisessä paikassa sitten on tarve normaalitasoa parempaan kunnossapitoon, kiinteistönomistajalla olisi oltava mahdollisuus säilyttää se."
Ikävimmissä tapauksissa kysymys vastuunjaosta konkretisoituu silloin, kun jalankulkija liukastuu ja loukkaantuu.
"Vastuu myös liukastumisvahingoista on kiinteistönomistajalla. Tämä vastuu on muodostunut oikeuskäytännössä varsin ankaraksi - puhutaan niin sanotusta korostuneesta huolellisuusvelvollisuudesta. Kiinteistönomistaja joutuu silloin osoittamaan, että hän on huolehtinut kunnossapidosta kaikki olosuhteet huomioon ottaen."
Entä se perinteinen tapaus - kun pikkujouluista palatessa, lakerikengissä ja pienessä sievässä kaatuu jonkun kiinteistön edessä, kuka vastaa?
"Kyllähän tässä pitää ottaa huomioon myös jalkakäytävän käyttäjän oma huolimattomuus. Oikeuskäytännössä on niin myös toimittu, ja katsottu tämmöiset ainakin korvausvelvollisuutta alentaviksi tekijöiksi."
Jos kunta ottaa kunnossapitovastuun itselleen, tämä merkitsee sitä, että myös vastuu vahingoista siirtyy kunnalle. Vaikka näin tapahtuisi vielä nykyisenkin lain ollessa voimassa, siitä olisi ilmoitettava kiinteistönomistajille riittävän aikaisin, jotta ne voisivat ottaa sen huomioon talonmies- ja huoltosopimuksissaan.