Uuden väitöskirjatutkimuksen mukaan lehmien jalostuksessa ja maidontuotannossa pyritään tuottamaan niin sanottuja "näkymättömiä lehmiä", jotka tarvitsevat tuottajaa mahdollisimman vähän.
Lehmistä on tullut monilla tiloilla näkymättömiä karjakokojen kasvamisen ja lypsyn automatisoitumisen myötä. MTV:n Uutisaamussa vierailleen Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Annika Lonkilan mukaan näkymätön lehmä on itsenäinen ja helppohoitoinen, eikä tuottajan ole tarpeellista tietää jokaisen yksilön puuhista päivän aikana.
– Mitä näkymättömämpänä lehmä pysyy, sitä parempi lehmä se todennäköisesti on, Lonkila kertoo.
Näkymättömiä lehmiä pyritään tuottamaan jalostuksella, jolla tavoitellaan paitsi mahdollisimman korkeaa maidontuotantoa, myös parempia terveysominaisuuksia ja korkeaa hedelmällisyyttä.
Tasapainoilua yksilöllisyyden ja tehotuotannon välillä
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton maitoasiamiehen Marjo Mattion mukaan lehmien yksilöllinen hyvinvointi ja terveys on keskeinen osa maidontuottajien arkea. Hän sanoo tuottajien tavoitteena olevan ensisijaisesti kestävä ja hyvinvoiva lehmä. Toisaalta tuottajat haluavat maksimoida maidontuotannon ja toimia samalla ympäristöystävällisesti.
– Tämä on sellainen kokonaisuus, ja täytyy siitä toki jäädä yrittäjällekin viivan alle, Mattio sanoo.
Lonkilan mukaan ihmisen ja lehmän välisen suhteen etääntyminen ei sinällään ole negatiivinen asia. Hän kertoo, että väitöskirjan aineiston perusteella moni maidontuottaja koki tervetulleena sen, ettei jokaiseen eläimeen esimerkiksi sadan yksilön karjasta tarvitsekaan muodostaa yksilöllistä suhdetta.
– Monille merkityksellinen suhde eläimiin on työn suola, mutta suhde voi keskittyä ihan vain muutamaan yksilöön, Lonkila sanoo.
Mattio muistuttaa, että nykyaikainen maidontuotanto toisaalta mahdollistaa laajan datan saamisen jokaisesta eläimestä yksilöllisesti.
– Teknologia tuottaa meille suuren määrän dataa, ja siihen pystytään reagoimaan.
Mattio kertoo, että Suomessa lehmien terveydenhuolto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, sillä lehmillä on oma terveydenhuoltorekisterinsä.
– Lähes kaikki Suomen lehmät ovat siinä mukana, Mattio kertoo.
Jatkuva tuotannon tehostus voi uuvuttaa
Lonkilan mukaan suomalaisen maidontuotannon suuntaa on tärkeää pohtia.
– Jalostuksella pyritään jatkuvaan tuotannon tehostamiseen. Tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia sekä lehmille että tuottajille, Lonkila sanoo.
Lonkila kertoo, että monet tuottajat ovat uupuneita ja jatkuva paine tehostaa tuotantoa uuvuttaa entisestään.
– Yksi tuottaja kertoi esimerkiksi kymmenkertaistaneensa tuotantonsa omiin vanhempiinsa verrattuna. Pitääkö hänen lastensa taas kymmenkertaistaa tuotanto?