Itävallan liittokansleri Karl Nehammerin tapaaminen Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa on arvioitu epäonnistuneeksi. Nehammer itse totesi, että eilinen keskustelu oli suora, avoin ja vaikea.
Hänen mukaansa vierailun viesti oli, että sodan on loputtava kaikkien osapuolten vuoksi.
– Näyttää siltä, että kyllä se jää tämän sodan edetessä merkityksettömäksi, MTV:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola tiivistää.
Varsinkin Baltian maat ja Puola ovat kritisoineet tapaamisen laihaksi jäänyttä antia. Piuhola arvioi kritiikin johtuvan siitä, ettei näiden maiden mielestä ole vielä aika neuvotella.
– Puolan ja Baltian maiden mielestä Ukraina tarvitsee aseellista apua, se tarvitsee Venäjää vastaan kohdistettuja voimakkaampia sanktioita. Vielä ei ole neuvotteluiden aika, Piuhola kertoo.
Neuvotteluiden aika ei ole vielä siksi, koska varsinkaan Venäjän puolelta ei ole tullut signaalia siitä, että he olisivat valmiita neuvottelemaan.
–Tämä nähtiin turhan aikaiseksi yritykseksi vaikuttaa tilanteeseen, tai tunnustella mahdollisia rauhanneuvotteluita.
Lisää aiheesta: Itävallan Nehammer Putin-tapaamisen jälkeen: "Hyökkäystä Itä-Ukrainassa valmistellaan ilmeisesti massiivisessa mittakaavassa"
"Itävalta on yhtä liittoutunut kuin muutkin EU-maat"
Itävalta ei kuulu Natoon ja on näin ollen puolueeton osapuoli. Nehammer perusteli matkaansa Moskovaan tällä.
– Itävallalla on erityinen rooli, koska se on liittoutumaton maa, Piuhola kertoo.
– Mutta, totuus on se, että Itävalta on aivan yhtä liittoutunut, kuten kaikki muutkin EU-maat Venäjä-vastaisissa pakotteissa, Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisessa ja siinä suhteessa Itävalta on tässä länsiblokissa tiukasti mukana, vaikka se ei toimitakaan aseita Ukrainalle, hän jatkaa.
Nehammer vierali ennen Moskovaa Kiovassa tapaamassa Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä. Vierailullaan Kiovassa hän tuomitsi kovasanaisesti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Nehammer kävi myös Butshan kaupungissa, jossa Ukraina kertoo Venäjän surmanneen valtavasti siviilejä.
Itävalta on kuitenkin voimakkaasti sidoksissa Venäjään energian vuoksi. Niin kuin monet muutkin Euroopan maat, Itävalta on riippuvainen Venäjän energiasta. Jopa 80 prosenttia Itävallan energiasta tulee Venäjältä.
– Nimenomaan kaasutoimitukset ja myös öljytoimitukset ovat Itävallalle tärkeitä, se ei pääse niistä kovin helpolla eroon.
Itävalta on yksi niistä Euroopan maista, joka vahvasti vastustaa Venäjälle asetettavan kuudennen pakotepaketin kaasu- ja öljysanktioita. Kuudennessa pakotepaketissa nimenomaan öljy on ratkaisevassa roolissa. Asiasta käynnistettiin eilen neuvottelut EU-ulkoministereiden toimesta. Neuvotteluista odotetaan vaikeita.
Nato-kanta päinvastainen kuin Suomessa
Itävalta on käynyt Nato-keskustelunsa jo vuonna 1955. Silloin todettiin, että maan ei tarvitse liittyä Natoon. Itävalta on kuitenkin tehnyt yhteistyötä Naton kanssa samalla tavoin kuin Suomi.
Piuholan mukaan Nato-jäsenyys ei kuitenkaan ole millään tavoin mietinnässä Itävallassa. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 82 prosenttia itävaltalaisista on jäsenyyttä vastaan.
– Tilanne on aivan toinen kuin Suomessa, jos verrataan tuohon eiliseen MTV:n julkaisemaan mielipidekyselyyn, jossa 68 prosenttia suomalaisista oli Nato-jäsenyyden kannalla.