Toivelistalla on muun muassa satojen miljoonien esitykset vihreään siirtymään ja muihin investointeihin.
Itä-Suomen heikko saavutettavuus on alueen maakuntien mielestä iso este alueen talouden kohentumiselle.
Venäläisturistien kato on omalta osaltaan näivettänyt Itä-Suomen maakuntien tulovirtoja.
Hallitus valmistelee itäisen Suomen ohjelmaa, mutta maakunnissa alkaa usko loppua, että hallitus puuttuisi kunnolla Itä-Suomen ahdinkoon.
Lue myös: Venäläismatkailijoiden katoaminen jätti ammottavan aukon itärajan kuntien talouteen – Imatralla kolmiota myydään kymppitonnilla
"Asiat täytyy laittaa kuntoon"
Maakuntien hankelista alueen talouden elvyttämiseksi on pitkä sisältäen satojen miljoonien esitykset vihreään siirtymään ja muihin investointeihin.
Joensuussa kokoontuneet maakuntien päättäjät esittävät hallituksen Itä-Suomi-ohjelmaan esimerkiksi kantaverkko- ja väyläinvestointeja.
Toivelistalta löytyy myös kokeilu, jossa Finnvera voisi rahoittaa yrityksiä suuremmalla riskillä.
– Meillä on alueella paljon yrityksiä, jotka ovat halukkaita investoimaan, mutta esimerkiksi saavutettavuuteen liittyvät asiat täytyy laittaa kuntoon, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä sanoo MTV Uutisille.
Maakuntien mielestä alueen elinvoimaa parantavilla valtion rahoitusratkaisuilla on jo tulipalokiire.
– Miten olisi vaikka heti, Määttä ehdottaa.
Lue myös: Nämä viisi kuntaa täyttivät kriisikunnan kriteerit
Alueen radat jääneet vähälle huomiolle
Itä-Suomen radat ovat jääneet julkisuudessa vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi Turun tunnin juna, mikä kismittää maakunnissa.
– Meille Karjalan ja Savon ratojen parantaminen on se tärkein infrainvestointi ja toivoisin, että siitä samalla intensiteetillä puhuttaisiin, Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Räsänen sanoo.
Alueen yritystoiminnan tunteva sijoittaja Kim Väisänen ei puolestaan kaipaa valtion tukiaisia.
– Monelle kunnalle älykäs sopeutuminen on parempi kuin epärealistinen kasvun haku. Pitää pystyä sopeutumaan alenevaan kurssiin ja laskeviin väestömääriin.