IT-asiantuntija urkintakohuista: Olemme tilanteessa, joka olisi 15 vuotta sitten tuntunut painajaiselta

Forbes julkaisi pari päivää sitten jutun, jossa todettiin, että Windows 10 ottaisi yhteyksiä Microsoftin palvelimiin jopa tuhansia kertoja päivässä. Toisaalta ZDNetin jutussa kritisoitiin pian tämän jälkeen, että asia ei pidä paikkaansa, joskin järjestelmä lähettää joitakin tietoja Microsoftille. 

Tavallinen tietokoneen käyttäjä on asiassa helposti ymmällään. Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen toteaa MTV Uutisille, että kukaan ei tiedä tarkasti, minkälaista tietoa koneilta liikkuu Microsoftille.

– Ainakin Microsoftin pitäisi olla avoimempi ja kertoa mitä tietoa kerätään, Järvinen kommentoi.

Hän huomauttaa, että kaikki järjestelmät keräävät nykyään tietoa käyttäjistään.

– Se on tätä päivää, että käyttöjärjestelmät tarkistavat päivityksiä ja muita tietoja. Kaikki kilpailevat keskenään ja käyttävät palveluidensa kehittämisessä käyttäjätietoja, toteaa Järvinen.

Omilla käyttötavoillaan tietojen urkintaa voi minimoida.

– Tietojen keräämiseen tarkoitettuja ominaisuuksia voi ruksata pois valikoista. Tietojen lähettämistä voi estää vaikka ihan fyysisesti irrottamalla laitteen pois verkkoyhteydestä vaikkapa tekstinkäsittelyä tehdessään.

Yhtenä vaihtoehtona urkinnan minimoimiseksi Järvinen toteaa Windowsin vanhempien käyttöjärjestelmäversioiden käyttämisen, tosin niissäkin on käytössä tietojenvälitysominaisuuksia, kuten virheraportointeja.

Perinteisten tietokoneiden puolella Linux on yksi järjestelmävaihtoehto vähentää urkinnan mahdollisuutta.

Google tietää kaiken - sinustakin

Käyttöjärjestelmää suurempana uhkana Järvinen pitää Googlen ja Facebookin kaltaisia palveluja, jotka tietävät käyttäjistään hurjasti.

– Sehän on aivan kuin taikuutta, miten paljon Google tietää käyttäjistään. Google jopa lukee ja analysoi käyttäjiensä sähköposteja. Mutta näissä tapauksissa on erona se, että kyseessä ovat palvelut. Niitä ei ole pakko käyttää toisin kuin käyttöjärjestelmää.

Järvinen toteaa, että olemme saapuneet tilanteeseen, jota olisi 15 vuotta sitten pidetty painajaismaisena. Tähän on kuitenkin nyt tultu ja ihmiset ovat sen hyväksyneet, välillä vain hieman muristen.

Eikä tietojen kyttäämisen tahti osoita hiipumisen merkkejä. Järvinen pohtii, että lähivuosina puheella toimivat tietokoneiden assistentit tulevat yleistymään entisestään. Ne kuuntelevat jatkuvasti ympäristöään.

Myös käyttäjien terveystietoja erilaisista laitteista, kuten aktiivisuusrannekkeista kerätään innolla.

– Mutta ihmiset haluavat ottaa tällaisia asioita käyttöön. Käyttäjät maksavat näiden palveluiden käytöstä tiedoillaan mieluummin kuin rahalla. Kuinka moni käyttäisi esimerkiksi Googlea, jos se maksaisi vaikkapa 20 euroa kuussa, napauttaa Järvinen.

Vain harva käyttäjä tappelee vallitsevaa tilannetta vastaan ja pyrkii suojautumaan. Valtaosaa  tietokonekansasta asia ei käytännössä kiinnosta.

– Jos tapahtuisi jokin iso tietoturvakatastrofi vaikkapa ihmisten pankkitiedoissa tai vaikkapa terveystietoja sisältävässä Omakanta-palvelussa, niin sitten ihmiset saattaisivat muuttaa käytöstään, mutta en tiedä riittäsikö sekään, pohtii Järvinen.