Israelin iskusta pyydetään ehkä lisäselvitys

Suomi saattaa pääministeri Matti Vanhasen mukaan pyytää Israelilta lisätietoja suomalaisen YK-tarkkailijan kuolemaan johtaneesta iskusta. Vanhanen toteaa, että YK:n eilen antama raportti Israelin heinäkuussa tekemästä iskusta jättää yhä avoimeksi mm. tarkkailuaseman pommittamisen syyn.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoo, että Suomi ei ainakaan vielä tee ratkaisuja Libanonissa suomalaisen rauhanturvaajan kuolemaan johtaneen pommi-iskun seurauksista. Tuomioja korostaa, että ensin on nähtävä, mitä johtopäätöksiä YK tekee.

YK:n on määrä päättää mahdollisista toimistaan eilen luovuttamansa raportin pohjalta. Siinä todetaan Israelin armeijan käyttäneen voimakasta täsmäpommia tuhotessaan YK:n tarkkailupisteen heinäkuussa.

Tuomiojan mukaan Suomi on asettanut oman työryhmän, joka selvittää asiaa. Hän uskoo, että nyt käytössä olevan aineiston läpikäyminen vie korkeintaan muutamia viikkoja, mutta voi johtaa vielä lisäselvityksiin.

Juridiset keinot iskun käsittelyyn vähissä

Asia voitaisiin periaatteessa viedä YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn. Valtioiden tasolla iskua voitaisiin käsitellä myös YK:n alaisessa kansainvälisessä tuomioistuimessa tai yksilötasolla kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Lisäksi Geneven sopimukseen kuuluu kohta Fact Finding -komissiosta, 15 hengen selvitysryhmästä joka voisi antaa oman lausuntonsa iskusta.

Käytännössä turvallisuusneuvoston päätökset Israelin suhteen kilpistyvät Yhdysvaltain veto-oikeuteen.

Tuomioistuinkäsittelyn taas estää se, että Israel enempää kuin Libanonkaan eivät ole hyväksyneet tuomioistuinsopimuksia. Fact Finding -komissio puolestaan on Geneven sopimuksen kuollut kirjain: sitä ei ole käytetty koskaan.

- Lähtökohtana on se, että jos tässä on kyseessä sotarikos, Israelin kansallisten viranomaisten tulisi ottaa se tutkintaan ja ryhtyä syytetoimiin, jos tutkinta antaa siihen aihetta. Tästä näkökulmasta sekä YK:n raportti että mikä tahansa muu ulkoinen raportti ovat vain tutkinta-aineistoa, josta johtopäätökset tekee Israelin syyttäjäviranomainen, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Jäljelle jää siis vain diplomatian keinot eli neuvottelut maiden välillä. Se onkin käytännössä tavallisin oikeusjärjestelmä valtioiden välillä.

- Se ei näytä samalta kuin kansallinen oikeusjärjestelmä siinä mielessä, että meillä ei ole kansainvälistä poliisia, joka juoksisi sinisessä univormussaan ottamassa rikollisia kiinni. Se on silti yhtä lailla oikeusjärjestelmä, vain toisenlainen sellainen, Koskenniemi sanoo.

(MTV3)