Kakkostyypin eli niin kutsutun aikuisiän diabeteksen hoitoon käytettäviä lääkkeitä osti tämän vuoden alussa 2 000 ihmistä vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, kertoo lääkekorvauksia maksava Kansaneläkelaitos (Kela). Lääkkeitä osti tammi-maaliskuussa 239 000 ihmistä.
Lääkkeitä puolestaan rynnittiin ostamaan viime vuoden lopulla. Syys-joulukuussa lääkekustannukset nousivat lähes kolme miljoonaa euroa korkeammiksi verrattuna vuotta aiempaan.
Syy löytyy lääkekorvausmuutoksista, jotka tulivat voimaan tammikuussa. Kakkostyypin diabeteksen lääkekorvaukset siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan, jolloin korvausprosentti putosi sadasta 65:een. Insuliinien korvaus säilyi ennallaan. Kela pyrkii leikkaamaan taudin lääkekorvauksista tänä vuonna 20 miljoonaa.
Lääkekorvausmuutoksen on epäilty vähentävän varsinkin pienituloisten lääkkeenostajien määrää. Siksi seuranta on tarkkaa ja sitä on edellyttänyt myös sosiaali- ja terveysvaliokunta.
– Koska lääkkeitä ostettiin paljon koteihin viime vuoden lopulla, emme pysty vielä sanomaan, onko kyseessä se, että lääkkeitä ei alkuvuodesta ole vielä tarvinnut ostaa vai onko osa lääkkeiden käyttäjistä joutunut jättämään lääkkeet ostamatta korvausmuutoksen vuoksi, tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen Kelasta sanoo.
Kakkostyypin diabeteslääkkeiden kustannukset olivat tammi-huhtikuussa 35 miljoonaa euroa, kun ne aiempina vuosina samalla ajanjaksolla ovat olleet 31–36 miljoonaa euroa.
Liitto: Lähes joka kolmas jättänyt lääkkeitä ostamatta
Diabetesliiton tänä vuonna teettämään kyselyyn vastanneista, kakkostyypin diabetesta sairastavista lähes joka kolmas on kertonut, etteivät heidän rahansa riitä kaikkiin lääkkeisiin. Kyselyyn on vastannut reilut 300 ihmistä. Kyselyn tulos on suuntaa antava, sillä Suomessa tautia sairastaa yli 300 000 ihmistä.