USA 2008. Ohjaus: Jon Favreau. Käsikirjoitus: Mark Fregus, Hawk Ostby, Art Marcum ja Matt Holloway – samannimisen Marvel-sarjakuvan pohjalta. Tuotanto: Avi Arad, Kevin Feige. Kuvaus: Matthew Libatique. Leikkaus: Dan Lebental. Musiikki: Ramin Djawadi. Pääosissa: Robert Downey Jr., Gwyneth Paltrow, Jeff Bridges, Terrence Howard, Shaun Toub, Leslie Bibb, Clark Gregg, Faran Tahir. Kesto: 128 min.
Robert Downey Jr. nautiskelee Marvel-sarjakuvan rautaisena sankarina näyttelijä-ohjaaja Jon Favreaun mukiinmenevässä ohjauksessa. Vaikkei Iron Man, Rautamies, ehkä sarjiksena lukeudu kuuluisan kustantamon action-aateliin, on elokuvaversio useita edeltäjiään monta päätä pitempi. Toiminnan ja huumorin yhdistelmä osuu ja uppoaa myös ensisijaisen kohderyhmänsä, esiteinipoikien, ulkopuolella.
Päihdeongelmien kanssa kamppaillut Downey Jr. hurmaa miljonääri Tony Starkina, amoraalisena asekauppiaana, joka Afganistanin kauhukokemuksien herkistämänä ryhtyy rauhan mieheksi. Tappovälinetehtaana tunnetun Stark Industries -yhtiön innovaattori kääntää kelkkansa talibanien vankina vietetyn ajan myötä.
Pommiattentaatissa kranaatinsirpaleita rintakehäänsä saanut Stark onnistuu pakenemaan sissien käsistä päällään robocopmainen rautahaarniska. Kotiin palattuaan keksijä alkaa kehitellä kömpelöstä prototyypistä virtaviivaista ja suvereenia sotisopaa. Entisestä playboysta kuoriutuu esiin mainio maailmanpoliisi, joka kiitää ilmojen halki elävän luodin lailla.
Vuonna 1963 päivänvalon nähnyt sarjakuvasankari syntyi vastalauseena Vietnamin sodalle. Myös Tony Starkin elämänmuutos tapahtui alun perin Kaakkois-Aasiassa. Marvel-fani Favreau on siirtänyt elokuvan tapahtumat sujuvasti afgaanimaastoon ja samalla nykypäivään. Starkin hahmon Howard Hughes -konnotaatiot saattavat olla nykykatsojille jo vieraampia, mikä ei tosin haittaa tarinan tahtia missään vaiheessa. Downey Jr:n tyypittelemästä ihmelapsen ja renessanssimiehen risteytyksestä kasvaa täysin tunnistettava ökyilijä.
Aseista tai modernista sodankäynnistä Iron Man sanoo varsin vähän, mutta eipä kai kukaan sarjakuvatoiminnalta tämän enempää odottaisikaan? Vauhtiin päästyään on Favreaun elokuvan sanoma pelkkää batmania. Asetelmakin on vanha tuttu, sillä mistäpä muualtakaan nemesis löytyisi kuin omasta lähipiiristä.
Vaikkei juonitasolla ole odotettavissa suuren suuria yllätyksiä, voi Iron Manista innostua yllättävän paljon. Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu sarjakuvaseikkailu edustaa oman epätasaisen lajityyppinsä ehdotonta eliittiä.
Suurin ansio Iron Manin onnistumisesta kuuluu nimihenkilön esittäjälle, joka luottaa tulkinnassaan pahan pojan ikivihreään karismaan. Surusilmäinen Robert Downey Jr. vetoaa tunteisiin inhimillisenä tee-se-itse-teräsmiehenä, jonka mieltymys pitkäsääri-blondeihin saa elokuvan aikana lähes koomisia mittasuhteita. Tarinan muut hahmot jäävät pahasti Downey Jr:n varjoon, vaikkei Gwyneth Paltrow'n sanavalmista assistenttia, sähäkkää Pepper Pottsia, ihan helpolla sivuutetakaan.
Teksti: Outi Heiskanen