Intian Kashmirissa paikalliset asukkaat ovat eläneet jo viiden kuukauden ajan ilman internetiä.
Kashmirin nettiyhteydet katkaistiin elokuussa sen jälkeen, kun Intian hallituksessa enemmistöä pitävä hindunationalistinen BJP-puolue päätti luopua Kashmirin erityisasemasta. Samalla Intia lähetti alueelle kymmeniätuhansia sotilaita ja pidätti tuhansia ihmisiä. Sadat poliittiset johtajat ovat yhä vangittuina.
Myös puhelinyhteydet katkaistiin, mutta ne ovat hiljalleen palautuneet käyttöön. Netti on kuitenkin pysynyt yhä suljettuna.
Internet on tällä hetkellä saatavilla vain hallituksen ylläpitämissä maksullisissa "nettikioskeissa". Kioskeissa netin käyttö on sallittua vain tiukan valvonnan alla. Esimerkiksi sosiaalisen median sivuilla vierailu on kielletty, ja nettikioskeissa vierailijoiden on todistettava henkilöllisyytensä ja kerrottava, mitä he aikovat netissä tehdä.
– Aiemmin olisin maksanut laskun jopa kävellessäni kadulla matkapuhelimen kanssa, mutta nyt jonotan tässä puoli tuntia joka kerta, kun minun pitää maksaa puhelinlaskuni, kertoi paikallinen asukas Mohammad Irfan uutistoimisto AFP:lle.
Washington Post on määritellyt Kashmirin nettikiellon "pisimmäksi koskaan demokraattisessa maassa". Paikallisen kauppajärjestön teettämän kyselyn mukaan netin sulkemisen jälkeen Kashmir on kärsinyt 1,7 miljardin dollarin taloudellisista haitoista.
Intian hallitus on perustellut nettikieltoa sillä, että se ei halua militanttien käyttävän nettiä.
YK on jo aiemmin vaatinut Intiaa palauttamaan tietoliikenneyhteydet nopeasti. Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa netin puuttumisesta.
Kashmirin asemasta kiistelty pitkään
Intian elokuinen päätös aiheutti levottomuuksia ja protesteja Kashmirissa, joka on jo pitkään ollut kiistelty alue. Osa paikallisista asukkaista on pelännyt, että päätöksellä hallitus pyrkii muuttamaan muslimienemmistöisen alueen väestöpohjaa, sillä päätöksen myötä myös muut kuin Kashmirin asukkaat saavat esimerkiksi omistaa kiinteistöjä alueella.
Myös Intian naapurimaa Pakistan on raivostunut päätöksestä.
Intia on puolustellut päätöstä sillä, että Kashmirin erityisasema oli alun perinkin määritelty vain tilapäiseksi. Intian mukaan päätös parantaa alueen turvallisuutta ja talouskehitystä.
Intian hallitusta vastustavat separatistit alueella ovat jo pitkään halunneet joko itsenäisen Kashmirin tai liittää alueen Pakistaniin. Intia onkin syyttänyt Pakistania aseavun antamisesta itsenäisyyttä vaativille ryhmille.
Kashmirissa on tehty sen historian saatossa monia terrori-iskuja, joiden takana on ollut muun muassa pakistanilaisia jihadistiryhmiä.
Kansalaisuuslakia vastustavissa protesteissa kuollut yli 20
Kashmirin tilanne liittyy myös laajemmin Intiassa käytävään keskusteluun maan muslimivähemmistön asemasta hindunationalistisen BJP-puolueen valtakauden aikana.
Viime viikkoina hallitus on katkonut internetiä myös muissa osissa Intiaa johtuen mielenosoituksista uutta kansalaislakia vastaan.
Intian uusi laki nopeuttaa kansalaisuuden saamista Afganistanista, Bangladeshista ja Pakistanista tuleville siirtolaisille, mutta ei muslimeille. Lakia vastaan järjestetyissä mielenosoituksissa on kuollut yli 20 ihmistä ja yli 7 500 on pidätetty.
Lain on toivottu helpottavan siirtolaisten asemaa, mutta vastustajat pelkäävät lain syrjivän maan muslimiväestöä ja olevan osa pääministeri Narendra Modin hindunationalistista agendaa.
Intian koillisosassa Assamin kaupungissa asuvat ihmiset ovat taas pelänneet lain mahdollistavan bengalia puhuvien siirtolaisten joukkomuuton alueelle.
Sunnuntaina pääministeri Modi yritti rauhoitella maan kansalaisuuslakia vastustavaa muslimiväestöä.
Modi sanoi puheessaan, ettei muslimien ei tarvitse kantaa huolta, vaan heitä pidetään yhä intialaisina. Hän myös syytti opposition lietsovan väkivaltaa ja levittävän valheellisia väitteitä siitä, että muslimeja oltaisiin viemässä vankileireille.
Intiassa on viime päivinä järjestetty myös mainoskampanjoita, joissa on kerrottu, että lain ei ole tarkoitus marginalisoida maan 200:aa miljoonaa muslimia.
Kansalaisuuslaki liittyy myös Intian suunnittelemaan kansalaisuusrekisteriin, jolla on haluttu parantaa kansalaisten henkilötietojen tallentamista.
Maan muslimiväestö ja heikossa asemassa olevat ihmisryhmät ovat kuitenkin pelänneet, että he eivät ole kykene todistamaan kansalaisuuttaan ja ovat vaarassa jäädä ilman kansalaisuutta.
Intian hallinto on viime päivinä myös vakuutellut, että rekisteri luotaisiin niin, että yhdelläkään Intian kansalaisella ole riskiä joutua "häirinnän kohteeksi".