Pian on taas kausi-influenssarokotusten aika. Moni epäröi ottaa piikkiä muun muassa haittavaikutusten pelossa. Asiantuntijalääkäri selvittää, mitä rokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä voi seurata.
Influenssa on sairaus, joka voi levitä nopeasti ja jonka aiheuttajina on monia erityyppisiä viruskantoja, jotka vaihtelevat vuodesta toiseen. Sen vuoksi rokotetta suositellaan otettavaksi joka vuosi. Influenssaan sairastumisen riski on suurimmillaan kylminä kuukausina, lokakuusta maaliskuuhun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon mukaan influenssarokotteesta tulee tavallisimmin lievää sairauden tunnetta ja lämpöä.
– Pistokohdan kipua, punoitusta ja turvotusta on eri aineistoissa esiintynyt noin joka neljännellä rokotetuista. Kuume on tavallisempaa pienillä, alle kaksivuotiailla lapsilla.
Elonsalo toteaa, että kuumetta, päänsärkyä tai sairauden tunnetta voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Oireet menevät yleensä ohi muutamassa vuorokaudessa. Vakavat haittavaikutukset, kuten vakava allerginen reaktio, ovat harvinaisia.
Jotkut karsastavat rokotetta, koska ovat saaneet sen jälkeen flunssan. Itse rokotteesta influenssaa tai flunssaa ei kuitenkaan voi saada.
– Pistettävät kansallisen rokotusohjelman rokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Tavallisimmin kyse on siis siitä, että rokotettava on sattumalta samaan aikaan altistunut nuhakuumevirukselle ja saanut tavallisen flunssan, Elonsalo toteaa.
Hänen mukaansa myös influenssatartunnan on voinut saada ennen rokottamista. Influenssarokotteen antaman suojan kehittyminen kestää yhdestä kahteen viikkoa. Jos rokotteen ottaa myöhään, suojavaikutus ei välttämättä ehdi muodostua, ennen kuin epidemia on saapunut paikkakunnalle.
Sopii lähes kaikille
Rokotetta ei anneta henkilölle, joka on edellisellä rokotuskerralla saaneet välittömän, vakavan allergisen reaktion eli anafylaksian. Kuumeisen sairauden aikana ei myöskään rokoteta, vaan rokotusta siirretään.
– Esimerkiksi kanamunalle allergiset voidaan kuitenkin käytännössä rokottaa miltei aina, koska rokote ei valmistustavastaan johtuen sisällä merkittäviä määriä kananmunan proteiineja. Tarvittaessa nostetaan niin sanottua rokotusturvallisuustasoa, ja rokote annetaan esimerkiksi poliklinikalla lääkärin valvonnassa, Elonsalo sanoo.
Pistettävän kausi-influenssarokotteen voi antaa yhtä aikaa minkä tahansa muun rokotteen kanssa. Koska kansallisessa rokotusohjelmassa käytettävät rokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, niitä voi myös antaa henkilölle jonka puolustuskyky on heikentynyt joko sairauden tai sen hoidon takia.
Rokote ei anna aivan täydellistä suojaa. Lapsilla se estää yleensä 6-9 ja aikuisilla 7-9 influenssaa kymmenestä. Rokotettukin voi sairastua influenssaan, mutta tauti on lievempi ja toipuminen nopeampaa. Ikäihmisten ja perussairauksien takia suuremmassa riskissä olevien influenssoista rokote estää noin puolet.
Influenssan vaarallisuus
Ilman rokotetta voi sairastua influenssaan tai sen jälkitauteihin, kuten poskiontelo- tai keuhkoputken tulehdukseen, korvatulehdukseen tai keuhkokuumeeseen. Se kuinka vaarallista influenssan sairastaminen on, riippuu iästä ja terveydentilasta.
– Ikääntyneille influenssa jälkitauteineen on jopa hengenvaarallinen sairaus. Se voi romahduttaa yleiskunnon ja vahingoittaa terveyttä pysyvästi. Aiemmin kotona hyvin selviytynyt vanhus voi influenssan tai sen jälkitaudin vuoksi päätyä laitospotilaaksi, Elonsalo kertoo.
Henkilöllä, jolla on jo pitkäaikaissairaus, on muita suurempi vaara sairastua vaikeaan influenssaan. Rokotuksilla voidaan vähentää lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien influenssasta johtuvia sairaala- ja laitoshoitoja 40–70 prosenttia sekä ennenaikaisia kuolemia 50–70 prosenttia.
Myös pikkulapset hyötyvät influenssarokotuksista, sillä he sairastavat influenssaa muita ikäryhmiä enemmän. Influenssan vuoksi lapset joutuvat sairaalahoitoon yhtä usein kuin ikääntyneet ja vanhempiin riskiryhmiin kuuluvat.
– Yleisimmät syyt lasten sairaalaan joutumiselle ovat verenmyrkytysepäily, alahengitystieinfektio, astman vaikeutuminen, keuhkokuume tai kuumekouristus. Useampi kuin joka kolmas influenssaan sairastunut pikkulapsi saa jälkitautina bakteeriperäisen korvatulehduksen, Elonsalo summaa.
(MTV3)