Pian on taas kausi-influenssarokotusten aika. Moni epäröi ottaa piikkiä muun muassa haittavaikutusten pelossa. Asiantuntijalääkäri selvittää, mitä rokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä voi seurata.
Influenssa on sairaus, joka voi levitä nopeasti ja jonka aiheuttajina on monia erityyppisiä viruskantoja, jotka vaihtelevat vuodesta toiseen. Sen vuoksi rokotetta suositellaan otettavaksi joka vuosi. Influenssaan sairastumisen riski on suurimmillaan kylminä kuukausina, lokakuusta maaliskuuhun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon mukaan influenssarokotteesta tulee tavallisimmin lievää sairauden tunnetta ja lämpöä.
– Pistokohdan kipua, punoitusta ja turvotusta on eri aineistoissa esiintynyt noin joka neljännellä rokotetuista. Kuume on tavallisempaa pienillä, alle kaksivuotiailla lapsilla.
Elonsalo toteaa, että kuumetta, päänsärkyä tai sairauden tunnetta voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Oireet menevät yleensä ohi muutamassa vuorokaudessa. Vakavat haittavaikutukset, kuten vakava allerginen reaktio, ovat harvinaisia.
Jotkut karsastavat rokotetta, koska ovat saaneet sen jälkeen flunssan. Itse rokotteesta influenssaa tai flunssaa ei kuitenkaan voi saada.
– Pistettävät kansallisen rokotusohjelman rokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Tavallisimmin kyse on siis siitä, että rokotettava on sattumalta samaan aikaan altistunut nuhakuumevirukselle ja saanut tavallisen flunssan, Elonsalo toteaa.
Hänen mukaansa myös influenssatartunnan on voinut saada ennen rokottamista. Influenssarokotteen antaman suojan kehittyminen kestää yhdestä kahteen viikkoa. Jos rokotteen ottaa myöhään, suojavaikutus ei välttämättä ehdi muodostua, ennen kuin epidemia on saapunut paikkakunnalle.
