Indonesian uusi presidentti lupaa poliittisia uudistuksia

Indonesiaa 32 vuotta hallinnut presidentti Suharto ilmoitti erostaan aamulla kello viisi Suomen aikaa suorassa tv-lähetyksessä. 76-vuotias Suharto luovutti paikkansa varapresidentti Jusuf Habibielle ja pyysi kansalaisilta anteeksi mahdollisia epäonnistumistaan. Habibie vannoi virkavalansa heti Suharton puheen jälkeen.

Indonesian puolustusvoimien komentaja, kenraali Wiranto, lupasi samassa lähetyksessä tukensa uudelle johtajalle. Wiranto myös muistutti lähes 500 000 miehen asevoimien ehkäisevän jatkossakin pyrkimykset, jotka uhkaavat kansakunnan yhtenäisyyttä. Opiskelijoiden valtaamassa parlamenttitalossa eroilmoitus herätti villiä juhlintaa. Opiskelijat huusivat muun muassa: "Vihdoinkin vapaus". Epävirallisten tietojen mukaan Habibien on määrä puhua Indonesian televisiossa ja radiossa myöhemmin iltapäivällä Suomen aikaa.

Suharto oikeuteen?

Opiskelijat eivät kuitenkaan hyväksy varapresidentti Habibien jäämistä Indonesian johtoon. Lisäksi opiskelijat vaativat, että presidentti Suharto on saatava oikeuden eteen vastaamaan valtakautensa rikkomuksista ja että hänen suuri omaisuutensa on takavarikoitava.

Myös vaikutusvaltainen opposition muslimijohtaja Amien Rais vaati Suharton vastaisen oikeudenkäynnin aloittamista tilanteen rauhoituttua. Kenraali Wiranto kuitenkin vakuutti televisiossa, että Indonesian puolustusvoimat turvaavat entisten johtajiensa, mukaanlukien Suharton, "turvallisuuden ja kunnian". Muslimijohtaja Rais ilmoitti heti torstaina asettuvansa ehdolle Indonesian tulevissa presidentinvaaleissa.

Habibielle ei povata pitkää virkakautta

Useat asiantuntijat arvioivat Habibien olevan vain asevoimien tukema ylimenokauden johtaja, vaikka Suharto sanoikin Habibien johtavan Indonesiaa juuri alkaneen presidenttikauden loppuun vuoteen 2003 saakka. Habibie on Suharton pitkäaikainen läheinen suojatti, mikä ei ole omiaan miellyttämään oppositiota. Indonesiassa seurataankin nyt tarkasti, nouseeko maan hallitukseen lisää torstaina eronneen Suharton luottomiehiä.

Rautainen kenraali

Suharto syntyi 11-lapsiseen virkamiesperheeseen vuonna 1921. Hänen vanhempansa erosivat, ja Suharto kasvoi useiden eri sukulaisten luona. Sotilasuransa Suharto aloitti Hollannin siirtomaa-armeijassa 19-vuotiaana korpraalina, mutta taisteli myöhemmin indonesialaisten sissien joukossa hollantilaisia vastaan.

Suhraton valtaannousu alkoi vuonna 1965, kun tuolloinen kenraalimajuri johti kommunistien vallankaappaushankkeeksi nimetyn kapinan kukistamista. Seuraavien parin vuoden kuluessa tehdyissä puhdistuksissa arvioidaan kuolleen jopa puoli miljoonaa ihmistä. Valta Indonesiassa siirtyi Suharton käsiin käytännössä vuonna 1966 - muodollisesti hänet valittiin Indonesian ensimmäisen presidentin Sukarnon seuraajaksi vuonna 1968.

Suharton tukena maan armeija

Suharto hallitsi laajaa valtakuntaansa rautaisella otteella tärkeimpänä tukenaan maan suuret asevoimat. Häntä syytettiin useista ihmisoikeusrikkomuksista ja poliittisten vastustajien vainoamisesta.

Vuonna 1975 Indonesian joukot valtasivat Portugalille kuuluneen Itä-Timorin siirtomaan. Seuraavana vuonna Itä-Timor liitettiin osaksi Indonesiaa - päätös, jota esimerkiksi YK ei ole koskaan tunnustanut. Itä-Timor nousi näkyvästi otsikoihin jälleen vuonna 1996, kun kaksi itätimorilaista ihmisoikeustaistelijaa - piispa Carlos Belo ja Jose Ramos-Horta - saivat Nobelin rauhanpalkinnon.
(STT-AFP-Reuters)