Passiivienergiatalon ilmanvaihtojärjestelmä on keskeisessä asemassa, kun pyritään vähentämään energiankulutus viidesosaan normitalosta. Millaisia vaatimuksia tavoite asettaa ilmanvaihdolle ja ilmanvaihtolaitteille?
– Ennen kaikkea lämmön talteenoton hyötysuhde on merkittävä, painottaa Enervent Oy:n toimitusjohtaja Timo Luukkainen.
– Jos se ei sitä ole, passiivitalo ei myöskään ole passiivitalo. Lisäksi ilmanvaihdon on oltava tehokas - passiivitalohan on kuin termospullo ja siellä on mahdoton asua, ellei vanhaa ilmaa viedä pois ja raitista tuoda tilalle.
Passiivitalossa lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava yli 70 % - myös Pohjois-Suomessa. Muussa tapauksessa lämmitykseen tarvitaan niin paljon energiaa, että passiivitalon normia ei saada täytetyksi.
Laitteen avulla kierrätetään ilma uuteen käyttöön
Luukkainen esittelee TV-taloon valitun laitteen, jonka pyörivän lämmönsiirtimen ansiosta saadaan aikaan yli 70 % vuosihyötysuhde myös Lapin oloissa.
– Lämmönsiirrin varaa poistoilmasta otetun lämmön itseensä. Esimerkiksi -20 asteen pakkasessa jäteilman lämpötila on noin -10... -12 astetta. Kun lämmönsiirrin kiertää ulkoilman puolelle, tuo -20 -asteinen ulkoilma suodatetaan ja puhdistetaan ja kun se tulee lämmönsiirtimestä, sen lämpötila on +14...15 astetta, Luukkainen selvittää.
Jos halutaan nostaa tuloilman lämpötilaa, laitteessa on sitä varten vesipatteri. Passiivienergiatalossa veden lämmitys tapahtuu aurinkokeräimellä, lisäksi lämpöä otetaan talteen tulisijojen savukaasuista.
– Tuloilman lämpötila voidaan nostaa jopa +40 asteeseen. Laitteella voidaan saada aikaan lähes 10 kW kokonaislämmitysteho, mikä riittää varsin suureenkin taloon, Luukkainen toteaa.
Pyörivä lämmöntalteenottokennosto on hyötysuhteeltaan huomattavasti tehokkaampi kuin perinteinen, johtumiseen perustuva kennosto.
– Se ottaa pakkasella talteen kosteutta ja pitää samalla sisäilman terveellisemmällä tasolla, Luukainen selittää.
– Puhutaan entalpiasta: kosteuteen sisältyy merkittävästi lämpöä. Sen huomaa havainnollisesti saunassa - kun menee kuivaan löylytilaan, ilma ei tunnu kovinkaan lämpimältä. Kun sitten heittää löylyä kiukaalle, lämpötila laskee, mutta entalpia – ilman lämpösisältö - lisääntyy. Ilmaan tulee lisää kosteutta ja se tuntuu paljon kuumemmalta.
Hyvästä ilmanvaihdosta pidettävä huolta
Jos passiivitalo on kuin termospullo, ilmanvaihtolaitteen suodattimien on oltava kunnolliset ilman pitämiseksi puhtaana. Asukkaalle tämä ei kuitenkaan näy lisääntyneenä huoltona, sillä tulokanavan pussimaiset suodattimet tulee vaihtaa pari kertaa vuodessa kuten perinteisissäkin laitteissa.
Niiden suodatusluokan voi valita paikkakunnan, vuodenajan ja muun tarpeen mukaisesti sairaalasuodatuksesta alkaen - esimerkiksi kesäaikaan voi laittaa hienommat suodattimet, jolloin sisään ei pääse siitepölyä.
– Pussisuodattimien pinta-ala on suuri ja painehäviö vastaavasti pieni. Puhaltimet selviävät vähemmällä energiankäytöllä, Luukkainen selvittää.
Poistoilmakanavassa on samalla tekniikalla toimivat suodattimet, mutta niiksi voidaan käyttää hiukan karkeampia malleja. Niiden tarkoitushan on eläin- ja tekstiilipölyn suodattaminen pois huoneilmasta. Hiilidioksidi ja ylimääräinen kosteus läpäisevät ne helposti.
Laitetta ohjataan kytkimen avulla, joka sijoitetaan asunnossa sopivalle, keskeiselle paikalle. Jos asutaan useampikerroksisessa talossa, kytkimiä saa kernaasti olla yksi kussakin kerroksessa. Niitä pystytään asentamaan jopa kuusi kappaletta.
Hyvän sisäilman varmistaminen alkaa jo kanavien asennusvaiheessa: esimerkiksi kulmahiomakonetta ei saa käyttää putkien katkomiseen, koska siitä syntyvä, hienojakoinen metallipöly jää helposti kanaviin.
Kanavien päät on myös pidettävä umpinaisina koko rakentamisen ajan, jolloin niihin ei pääse pölyä. Ennen käyttöönottoa järjestelmä on vielä säädettävä suunnittelijan antamiin arvoihin mittaamalla jokainen venttiili erikseen.
Lisätietoja:
Laite: Enervent Pegasos eco EDW
www.enervent.fi