Ohjaus: Jan Troell. Käsikirjoitus: Niklas Rådström ja Jan Troell, Maja Larssonin muistelmien pohjalta. Tuotanto: Tero Kaukomaa, Christer Nilson. Kuvaus: Mischa Gavrjusjov ja Jan Troell. Leikkaus: Nils Pagh Andersen. Pääosissa: Maria Heiskanen, Mikael Persbrandt, Jesper Christensen, Emil Jensen, Ghita Norby, Callin Öhrvall, Hans Henrik Clemensen, Amanda Ooms, Antti Reini, Birte Heribertsson, Claire Wikholm. Kesto: 133 min.
Ruotsalaisohjaaja Jan Troell muistetaan Suomessa parhaiten joukkomurhaaja Juha Valjakkalan tekoja kuvanneesta Il Capitanosta (1991). Ohjaajan uusin on maailmaltaan siitä hyvin kaukana, mutta Suomi-yhteys on nytkin läsnä: kauniin epookin pääosaa esittää Valjakkalan rikostoveria näytellyt Maria Heiskanen (Laitakaupungin valot 2006), joka vakuuttaa suomalaissyntyisenä suurperheen äitinä 1900-luvun alun Ruotsissa.
Ikuistetut hetket on oivallinen esimerkki ruotsalaisten kyvystä – ja rahallisista mahdollisuuksista – yhdistää uskottava ajankuva koskettavaan draamaan. Toisin kuin vaikkapa Claes Olssonin samoihin aikoihin sijoittuvaa, nolostuttavaa Colorado Avenueta (2007) Troellin ohjausta katsoessa tuntee olevansa turvallisissa käsissä. Sotia edeltävä pikkukaupunkielämä tulee lähelle paitsi pieteetillä toteutettujen lavastuksen ja puvustuksen myös huolella ohjattujen laatunäyttelijöiden myötä.
Niklas Rådströmin käsikirjoitus perustuu Maja Larssonin lapsuusmuistelmiin valokuvausta harrastaneen äitinsä kohtaloista. Kertojaäänenä toimiva Maja (Callin Öhrvall) tutustuttaa meidät köyhään mutta uutteraan työläisperheeseensä, jossa naisten suosima satamatyömies-isä Sigfried (Mikael Persbrandt) ryyppää, Maria-äiti ompelee ja palvelee rikkaita, ja mukuloita pukkaa vuoden välein aina seitsemään ruokittavaan asti.
Vähitellen voimistuvan valonsäteen köyhyyden ja sodanuhkan raskauttamaan elämään tarjoaa Marian ikioma salaisuus: arpajaisissa voitettu kamera. Ihmevempaimella vahvatahtoinen nainen alkaa tarkkailla maailmaa ja nähdä sen uusin silmin. Vieraissa juokseva aviomies ei tiedä että Maria saa oppinsa charmantilta valokuvausliikkeen pitäjältä Sebastianilta (Jesper Christensen). Sivistynyt viulistimies näyttää, miten perhosen varjo vangitaan kämmeneen. Ja miten ihmissydämeen voi nähdä suoraan silmien kautta.
Yhteispohjoismaisena tuotantona syntynyt Ikuistetut hetket on viehättävästi viipyilevä, elämän pieniä merkityksellisiä hetkiä vangitseva helmi. Se avaa kiinnostavan näkymän työtä tekevän kansan ankaraan arkeen naapurimaassamme aikana, jolloin varsinkaan rahattoman naisen osa ei ollut hääppöinen. Sosialismin nousun, lakkojen ja luokkaristiriitojen kautta yhteiskunnallinen taso sulautuu yksityiseen.
Elokuva on hieman liian pitkä, siihen mahtuu löysyyksiä, ja sivuosanäyttelijöiden kuten irrallisiksi jäävien perheen sisarusten ohjaukselta olisi voinut toivoa enemmän. Mutta jo yksin ilmeikkään Heiskasen pääosasuoritus itsenäisyyteen heräävänä Mariana tekee Troellin elokuvasta näkemisen arvoisen elämyksen.
Teksti: Tuuve Aro