Urbaanin legendan mukaan McDonald’sin hampurilaiset pitäisivät sisällään lehmän silmämunia. Tätä väittämää ei ole pystytty todistamaan, mutta Mäkkärin omenapiirakasta löytyy sen sijaan oikeasti ainesta, joka on johdettu ankanhöyhenistä. Fakta voi siis olla yhtä ällöttävä kuin fiktiokin!
Lisäaineiden maailma on ihmeellinen. Ihmiset ovat lisänneet ruokiinsa makuja, mausteita ja luontaisia säilöntäaineita jo antiikin ajoista lähtien, mutta vasta teollisen ruoan nousun myötä ruokiin on ilmestynyt myös erilaisia omituisia kemikaaleja. Monen einesruoan resepti näyttääkin usein siltä, että se on kehitelty laboratoriossa.
1. Ankanhöyheniä ja ihmisen hiuksia (l-kysteiini)
Jos ankanhöyhenet eivät kuulostaneet vielä tarpeeksi pahalta ruoassamme, niin entäpä sitten ihmishiukset? Höyhenet ja hiukset ovat yksi tärkeimmistä l-kysteiinin lähteistä ja l-kysteiiniä käytetään muun muassa taikinan joustavuuden parantamiseen.
L-kysteiini on aminohappo, jota käytetään myös kosmetiikkatuotteiden valmistamiseen. L-kysteiinin tuottaminen hiuksista on kustannusten kannalta edullisin vaihtoehto ja esimerkiksi kiinalaisnaiset hankkivat lisäelantoa perheelleen myymällä hiuksiaan teollisuudelle.
Vaikka lopullinen tulos, l-kysteiini onkin pitkälle tuotettu lisäaine hiuksista, saattaa tieto silti järkyttää herkempiä herkuttelijoita.
2. Kvartsi (piidioksidi)
E551 piidioksidi eli kvartsi on kohtuullisen kovaa mineraalia, jota käytetään muun muassa lasin valmistuksessa. Lisäksi tästä tehdään betonin lujite- ja sidosainetta. Elintarvikkeissa piidioksidin johdannaista käytetään vaahtoamisen vähentämiseen ja muun muassa hiivan poistamiseen oluen ja viinin valmistuksessa. Pikaruokaketjuissa ainesta käytetään muun muassa chilien valmistuksessa.
Piidioksidi ei tiettävästi aiheuta haittavaikutuksia, mutta on melko hämmentävä mineraali elintarvikkeessa nautittavaksi.
3. Puu (selluloosa)
Käsiteltyä puumassaa, eli selluloosaa käytetään elintarviketeollisuudessa lähes kaikkeen aina juustoista salaattikastikkeisiin ja muffineista mansikkasiirappiin. Elintarvikevalmistajat käyttävät selluloosaa vahvistaakseen ruoan koostumusta ja korvatakseen rasvan. Jauhettua selluloosaa valmistetaan keittämällä ensiökuitusellua kemikaaleissa, jotta selluloosa erottuu. Muokatut versiot tarvitsevat vielä lisäkäsittelyä, jolloin ainetta muun muassa altistetaan hapoille, jotta kuitu saadaan eroteltua.
4. Dimetyylipolysiloksaani
E900 eli dimetyylipolysiloksaani on eniten käytetty piipohjainen orgaaninen polymeeri. Sitä käytetään aktiivisesti muun muassa piilolinssien, lääketieteellisten välineiden, shampoon (dimetikoni tekee hiukset liukkaiksi ja kiiltäviksi), tilkitsemisaineiden, liukastevoiteiden ja kuumankestävien tiilien tekoon.
Tämän lisäksi, ainetta käytetään myös elintarviketeollisuudessa. Dimetyylipolysiloksaani valmistetaan kemiallisesti hiekasta. Kyseessä on vaahdonestoaine, jota saa käyttää muun muassa paistorasvoihin ja -öljyihin, kasvissäilykkeisiin, hilloihin, makeisiin, purukumiin, keittoihin ja juomiin.
Ainetta käytetään pikaruokaloissa muun muassa ranskalaisten ja kananugettien valmistamisessa.
5. Raakaöljystä saadut säilöntäaineet (TBHQ)
E319 eli tert-butyylihydroksinoni valmistetaan kemiallisesti. Ainetta saa käyttää muun muassa joihinkin rasvoihin ja öljyihin sekä kuivakeittoihin, kastikkeisiin, perunahiutaleisiin, purukumiin ja ravintolisiin. Tämän lisäksi ainetta käytetään kosmetiikkatuotteissa. TBHQ:n käytössä ruokateollisuudessa on rajoituksia, eikä turhaan. Aineen yliannostus voi nimittäin aiheuttaa oksentelua, aistiharhoja, tukehtumisen tunnetta ja pahimmassa tapauksessa jopa kuoleman. Joudut tosin syömään monta kiloa nugetteja, ennen kuin raja-arvot ylittyvät.
6. Lannoitteet (ammoniumsulfaatti)
E517 eli Ammoniumsulfaatilla on useita käyttökohteita ja niistä yleisin on lannoitekäyttö. Ainetta käytetään kuitenkin myös ruokateollisuudessa ja sitä myydään kemikaalina, joka toimii leivän hiivana.
7. Hyönteiset (karmiinihappo)
Vaikka tämä lisäaine on täysin luonnollinen, voi se silti aiheuttaa joillekin ihmisille vilunväreitä.
E120 eli karmiini, kokkiniili tai karmiinihappo saadaan naaraspuolisista kokenillikirvoista (Dactylopius coccus vanh. Coccus cacti). Tämä kirva asustelee Meksikossa ja Etelä-Amerikassa ja nauttii ravinnokseen kaktuksia. Elämäntehtävänä tällä hyönteisellä on tulla uutetuksi E120 lisäaineeksi ja siten antaa punainen väri makeisiin, virvoitusjuomiin, marinadeihin, makkaroihin jne. Kyseessä on siis eläinperäinen lisäaine.
8. ”Pinkki lima”
"Pinkki lima" on lihavalmiste, jota saadaan tuotantoeläimien ylijäämäosista. Ylijäämäosat lingotaan, jolloin niistä irtoaa rasva. Tämän jälkeen lihavalmiste käsitellään vielä ammoniakilla, jotta mahdolliset e.coli-bakteerit tuhoutuisivat, eikä tuote aiheuttaisi ihmiselle vaaraa. Valmistetta on käytetty muun muassa hampurilaispihvien ainesosana.
McDonald’s, Taco Bell ja Burger King ilmoittivat taannoin luopuvansa “pinkin liman” käytöstä tuotteissaan.
Lähteet: Mnn.com, Ekoodi.com
(MTV3)