Lääkärinä työskentelevä helsinkiläinen kiipesi ensimmäisenä suomalaisnaisena niin sanotulle tappajavuorelle, ja matka oli kaikkea muuta kuin helppo. Vuorelle on kiivennyt aiemmin suomalaisista vain Veikka Gustafsson.
Pakistanissa sijaitseva Nanga Parbat -vuori kohoaa huikeaan 8 126 metrin korkeuteen, ja monet ovat menettäneet sen rinteillä henkensä. Siksi maailman 9. korkeimmalle vuorelle ei ole ollut tunkua Suomesta.
56-vuotias psykiatrian erikoislääkäri Paula Strengel päätti kuitenkin uhmata jättiläisen mainetta.
Matka alkoi kesäkuun alussa osana kahdeksan henkistä Seven Summit Trek -ryhmää, joista kuusi nousi lopulta huipulle asti.
Myöhäisherännyt hurjapää
Strengel kiinnostui vuorikiipeilystä vasta noin 45-vuotiaana. Into syttyi ensimmäisellä isolla vaelluksella Lapissa, ja pian hän löysi itsensä vaeltamasta Nepalissa.
Vuonna 2018 hän teki ensimmäisen "ison vuorireissun", kun hän kiipesi yli 8 000 metriä korkean vuoren huipulle.
Viimeisen vuoden sisällä Strengel on kiivennyt kolmelle yli kasitonniselle, joita kutsutaan tappajavuoriksi niiden vaatimien ihmisuhrien vuoksi.
– Ne ovat niitä vaikeimpia.
Hirveä vuori
Matka nyt valloitetun Nanga Parbatin huipulle oli kivinen – myös kirjaimellisesti.
– Kun ilmasto lämpenee, kivivyöryjä tapahtuu paljon enemmän. Se on hirveä vuori.
Ison osan matkasta seurue käveli jäistä kiveä pitkin.
– Nousimme pitkät pätkät ihan jäistä jyrkkää ylämäkeä, jossa ei ollut lunta, ja kiviä vyöryi koko ajan.
Mieleenpainuvin hetki nousun aikana oli saapuminen perusleiriin 4 200 metrin korkeudessa.
– Kun pääsimme perille, kaikki vuoronperään huokaisivat, että ihme, kun olen hengissä. Riskit olivat aika kovat.
Kohti huippua
Perusleirissä seurue odotti sopivaa keliä useamman päivän ajan. Sitten alkoi viiden päivän nousu kohti huippua.
Korkeammalla lunta onneksi oli, ja kahlaaminen hangessa oli jopa mukavaa, Strengel kuvailee. Lisähapen hän otti käyttöön noin 7 000 metrissä.
Seuraava haaste oli 50-60 metriä sekunnissa puhaltava tuuli lähellä huippua.
– Ei meinannut pysyä ollenkaan pystyssä. Kaaduin koko ajan, kun puuska otti kiinni.
Pelottava lumisokeus
Lopulta Strengel löysi itsensä tähystämästä valtavan järkäleen päältä horisonttiin. Hän oli valloittanut vuoren ensimmäisenä suomalaisena naisena.
Suomalaisista vain Veikka Gustafsson on kiivennyt aiemmin kyseisen vuoren huipulle.
– Vaikea vielä käsittää sitä. Hirveän paljon en kuvia pystynyt ottamaan, koska minulle iski lumisokeus huipulta lähtiessä. En nähnyt käyttää puhelinta.
Viimeinen nousu huipulle aloitetaan yöllä lumisokeuden välttämiseksi, ja aurinkolasit on laitettava päähän heti, kun aurinko nousee, Strengel kertoo.
Jälkikäteen hän huomasi, että hänen laskettelulaseissaan oli väärä pleksilasi, joka ei torjunut tarpeeksi ultraviolettisäteilyä.
– En nähnyt kunnolla, kaikki oli sumeaa. Se oli pelottavaa, ja se hidasti matkantekoa.
Lopulta Strengel pääsi niin sanottuun kolmosleiriin hieman muita jäljessä. Siitä matka maankamaralle sujui hyvin.
Strengel palasi Suomeen muutama päivä sitten.
– Tämä oli vaikein kiipeämäni vuori. Olen tosi iloinen, mutta en osaa vielä ajatella, että tämä olisi hieno saavutus. Ensin täytyy huokaista, että olen päässyt takaisin kotiin.
Katso Strengelin otokset matkan varrelta videolta artikkelin alusta.