Dohan kisojen MM-finalisti Ida Hulkko lähestyy olympiakesää tosissaan mutta entistä tasapainoisemmalla ja levollisemmalla otteella. Hän on opetellut eroon pakottamisen ajatuksesta ja kertoo löytäneensä "rauhan" harjoitteluunsa.
– Stressiä on helpottanut, kun olen päässyt eroon ajatuksesta, että on pakko selvittää Pariisin olympialaisten kisaraja, Hulkko kertoo asennoitumisestaan.
– Ei ole pakko. Mennään urheilussa koko matka päätyyn asti, mutta raja tulee, jos on tullakseen.
Hulkko kertoo olympiavalmisteluistaan ja harjoittelustaan hyväntuulisena. Uralle kasaantui läjäpäin koettelemuksia Tokion 2021 olympialaisten jälkeen. Nyt hän on harjoitellut terveenä, ja syksyn puurtaminen kantoi helmikuussa MM-kisojen loppukilpailuun 50 metrin matkalla.
– Hommaan on tullut tietynlainen rauha, kun olen hyväksynyt tiettyjä asioita, Hulkko jatkaa.
Rauha löytyi, kun hän hyväksyi, ettei tulosta voi pakottaa. Eikä urheilijalla voi aina olla hyvä päivä.
Mallia Matti Mattssonista
Hulkon aiemmassa mallissa piti yrittää aina vain lujemmin. Nyt Hulkko pyrkii valmentajansa Jere Jänneksen kanssa tekemään asiat yhä viisaammin ja laadukkaammin.
Kaksikko on ottanut mallia olympiamitalisti Matti Mattssonista ja tämän valmentajasta Eetu Karvosesta.
– Matin harjoittelu on loistava esimerkki siitä, miten kokonaiskuormitus otetaan huomioon harjoittelussa. Hän elää hektistä arkea, mutta pystyy silti tekemään ne laadukkaat harjoitukset, Hulkko kertoo.
– Matilla ja Eetulla on kokemuspohjaa, josta olen saanut tukea ja turvaa.
Hulkolla uintiharjoitusten määrä on pidetty ennallaan, mutta harjoittelu sovitetaan entistä herkemmin päivän vireeseen.
– On pitänyt opetella siihen, ettei puske aina ihan täysillä, jos jonain päivänä ei kulje. On korostettu ennemmin harjoittelun laadukkuutta. Harjoitteluun on haettu laatua ja järkeä.
Helppoa mutta epämukavaa
Syksyn harjoittelussa Hulkko keskittyi nopeusominaisuuksiin. Vauhti löytyi, minkä Hulkko todisti MM-kisojen viidennellä sijalla 50 metrin rintauinnissa.
Nyt nopeus pitää sovittaa kestävyyteen, jotta veto kestää myös olympiamatkalla eli 100 metrin rintauinnissa.
– Nopeus pitää yhdistää kestävyyteen ja maitohaponsietoon. MM-kisoissa huomasin satasella, ettei alla ollut riittävästi kovatempoista pitkän altaan treeniä. Satasella rupesi sen takia hapottamaan, Hulkko vahvistaa.
Kunnon tuloksia Hulkko alkaa odotella aikaisintaan Tukholman gp-kisoissa huhtikuun alkupuolella. Viimeinen tilaisuus olympiarajaan on Belgradin EM-uinneissa 17.–23. kesäkuuta.
– Treenaan nyt uintiharjoittelun kivuliainta osuutta, kun oma tekniikka ja nopeus ovat löytyneet, Hulkko naurahtaa.
– Tämä on uintiharjoittelun epämukavin osa, mutta toisaalta kaikkein helpoimmin rakennettava osuus.
Hulkon Tokion olympialaisissa uima 100 metrin rintauinnin Suomen ennätys on 1.06,19 ja Pariisin olympiaraja 1.06,79.
– Tavoitteeni on, että nyt jokainen uintini olisi kehitysaskel eteenpäin. Tarvitsen kisastartteja, jotta uinti jatkuisi satasen toisella puolikkaalla loppuun asti. Samalla toivon, että tulokset kehittyisivät lähemmäs olympiarajaa, Hulkko kaavailee lähiviikkoja ja -kuukausia kohti Pariisin olympialaisia, jotka järjestetään heinä–elokuun vaihteessa.