Ihmiset eivät enää vähennä alkoholinkäyttöä iän myötä, kertoo tutkija Pia Mäkelä.
Kun alkoholin hintaa laskettiin vuonna 2004, sen kulutus lisääntyi voimakkaimmin 50–69-vuotiaiden joukossa. Tähän ikäryhmään kuuluneet suuret ikäluokat niin sanotusti aikuistuivat lasin ääressä – yhteiskunnassa, jossa juominen vapautui ja oluet tulivat kaupan hyllyille. Nyt ajatellaan, että mitä pahaa on pienissä kopsuissa.
– Alkoholikulttuurimme on "märistynyt". Juominen on yleisempää ja kuuluu sosiaalisiin tilanteisiin – kopsut ovat osa normaalia elämänmenoa, tutkija Pia Mäkelä sanoo.
Kun THL ennen 2000-lukua tutki alkoholinkäytön muuttumista ikääntymisen myötä tietyn sukupolven sisällä, havaittiin, että 50–70-vuotiailla se väheni.
2000-luvulla näin ei enää käynyt. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien suomalaisten alkoholinkäyttö vain lisääntyi.
– Suuret ikäluokat ovat aina juoneet enemmän kuin vanhemmat sukupolvet. Myös alkoholin hinnan lasku vuonna 2004 vaikutti heihin selvästi, Mäkelä sanoo.
Älä sekoita alkoholia ja lääkkeitä
– On kiinnostavaa nähdä, mitä käy, kun yhä useampi suurten ikäluokkien edustaja poistuu työelämästä. Alkoholinkäyttöhän on aina yhdistetty vapaa-aikaan, siis iltoihin, viikonloppuihin ja lomiin: jos märkä sukupolvi kokee eläkkeellä olon tällaisena lomana, heidän alkoholiongelmansa tulevat lisääntymään voimakkaasti, Mäkelä pohtii.
Jo nyt lisäystä on tapahtunut. Se näkyy sekä kohtuu- että ongelmakäytössä.
– Useissa vanhainkodeissa suhtaudutaan ihan myönteisesti tujaukseen konjakkia iltanapsuna. Sen sijaan kotipalveluiden työntekijät ovat jo huolestuneita vanhusten ongelmakäytön lisääntymisestä.
Kun ikää kertyy, perinteisten ongelmien rinnalle ilmestyy myös uusia.
– Kaikki eivät osaa vähentää totuttuja käyttömääriä sitä mukaa, kun alkoholin sietokyky heikkenee. Usein vanhukset käyttävät paljon lääkkeitä, joista osa ei sovi yhteen alkoholin kanssa. Tämä voi johtaa ongelmiin hoidossa ja esimerkiksi tapaturmien, kuten kaatumisten, lisääntymiseen.
Piia Simola/Studio55.fi
Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva