Hyvän asumisen tarkastaja kävi Kuopiossa, historiallisessa järvimaisemassa tutkimassa sinne nousevaa "Saaristokaupunkia." Täällä on kalasteltu niin muikkua kuin taimenta jo 600 vuoden ajan ja viljelty maata - ensin torppia ja sitten itsenäisiä tiloja - noin 300 vuotta. Kaksi perhettä ja hankkeen projektipäällikkö kertovat, onko alueella edelleenkin hyvä asua.
"Halusimme käyttää meillä olevia niemiä, vettä ja rantoja sellaiseen asuntorakentamiseen, josta suomalaiset unelmoivat," selvittää projektipäällikkö, Kuopion asuntotoimen johtaja Hannu Harjunheimo. "Alue tulee tarjoamaan monenlaisia asumisratkaisuja omakotitaloista kerrostaloihin. Vuoteen 2008 mennessä täällä on koti 14000 ihmiselle."
Saaristokaupungissa on rantaviivaa 42 kilometriä. Maiseman erityispiirteet kuvastuvat hyvin niiden neljän kaupunginosan nimestä, joista Saaristokaupunki koostuu: Pirttiniemi, Savolanniemi, Rautaniemi ja Lehtoniemi. Ja kuten arvata saattaa, kulkeminen saaristosta manterelle on täälläkin ollut pulmallista. Jotta alue saadaan kunnolla Kuopion yhteyteen, tullaan rakentamaan kokonaan uusi tie, Saaristokatu, joka lyhentää asukkaiden matkaa keskustaan parhaimmillaan jopa 14 km.
"Erikoista tässä on se, että kun kaupungit normaalisti kasvavat keskustasta pois päin, me teemme juuri päin vastoin ja kasvamme keskustan suuntaan," Harjunheimo myhäilee. "Moni onkin sanonut, että tämä se on todellista kestävää kehitystä."
Harjunheimo korostaa, että Kuopio koettaa tosissaan toteuttaa periaatetta, jonka mukaan kaupunki on asukkaita varten eikä päinvastoin. Asukkaat ovat olleet alusta pitäen olleet osallisina niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
Paula Sors o ja Petri Sysilä sekä lapset Eetu ja Iida myöntävät Harjunheimon osuvan oikeaan. Perhe asuu kolmatta vuotta Saaristokaupungin Rautaniemessä talossa, jossa on 137 asuinneliötä: kolme makuuhuonetta, olohuone, vierashuone sekä normaalit pesu- ja kodinhoitotilat.
