MTV Uutiset vieraili Yhdysvalloissa St. Lousissa Boeingin Super Hornetin tehtaalla, missä on alkanut Suomeenkin ehdolla olevan Block III -koneen valmistus.
Suomen 10 miljardin euron HX-hävittäjähanke alkaa olla loppusuoralla. Kisassa on mukana viisi hävittäjävalmistajaa, kaksi amerikkalaista ja kolme eurooppalaista yritystä.
Edellisissä hävittäjäkaupoissa mukana ollut Ilmavoimien komentaja uskoo, että aseistuksen ja käyttökustannusten vuoksi jompikumpi amerikkalainen yritys valikoituu.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Missourin osavaltiossa, St. Lousin kaupungissa, tuotantolinjoilla käy kuhina. Yksi ohjaa robottia, toinen maalaa käsin yksityiskohtia. Olemme Boeingin Super Hornetin tehtaalla, missä on alkanut Block III -koneen valmistus.
– Se mitä me ollaan tuotu HX-hankkeeseen on Block III Super Hornet, se on kaikista uusinta teknologiaa, päivitetty Super Hornet, joka juuri toimitettiin Yhdysvaltain laivastolle, Boeingin kansainvälisen kaupan ja teollisuusyhteistyön johtaja Maria Laine kertoo MTV Uutisille.
Amerikkalainen lentokonevalmistaja Boeing on yksi yrityksistä, joka yrittää voittaa Suomen hävittäjäkilvan. Suomen nykyiset hävittäjät ovat yhtiön Horneteja.
– Ei tämä ole sama Hornet. Tämä runko on ensinnäkin yli 25 prosenttia suurempi. Kaikki teknologia on päivitetty, Laine sanoo.
Boeing tarjoaa Suomelle 64 konetta, joista 50 on Super Horneteja ja 14 elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita Growlereita.
Koneiden kokoonpanoa ja huoltoa voitaisiin tehdä myös Suomessa.
– Yhdessä Super Hornet ja Growler tuovat aivan uusia mahdollisuuksia. Tätä ei ole aiemmin tarjottu Yhdysvaltojen lisäksi kuin Australialle, EA-18G Growlerin johtaja John Thompson Northrop Grummanista sanoo.
Boeingin lisäksi Suomen uudeksi hävittäjäksi ovat ehdolla amerikkalaiset Lockheed Martin F-35A, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale ja ruotsalainen Saab Gripen E.
Suomi tekee päätöksen lähikuukausien aikana, mutta suomalaisasiantuntija Matti Ahola, joka oli tekemässä edellisiä Hornet-kauppoja, uskoo erityisesti amerikkalaisyrityksien mahdollisuuksiin.
– Ajattelen sitä koko elinkaarta eli 2060 asti ja sekä taloudellisen että suorituskyky ja riskinhallinnan kannalta. 30 vuoden kokemuksella voin sanoa, että Yhdysvallat on pieni riskisin ja nimenomaan aseistuksen osalta. Ottamatta kantaa kumpi amerikkalainen on parempi. Sieltä saadaan varmasti aseistus pidettyä ajan tasalla, ennen kaikkea hintojen ja käyttökustannusten osalta. Yhdysvaltain lainsäädäntö takaa sen, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä, sanoo kenraaliluutnantti evp. Ahola.
"Me ostetaan sika säkissä, kun me Euroopasta ostetaan aseita"
Ahola oli useassa roolissa edellisten Hornet-kauppojen aikaan muun muassa esikuntapäällikkönä ja Ilmavoimien ohjelmajohtajana ja komentajana.
Ahola muistuttaa, että Suomella on miljardien arvosta jo amerikkalaista aseistusta, joka ei sovi esimerkiksi ruotsalaisiin koneisiin.
– Korostan, että ase on se suorituskyky lentokoneissa. Se mikä tässä amerikkalaisessa järjestelmässä on erinomaista aikaisempiin asekauppoihin nähden, on se, että jokainen ase joka me on ostettu, on koeammuttu ja varmistettu, että se sopii koneeseen.
– On varmistettu, että se lentää ilmassa niin kuin on sovittu ja se osuu maaliin niin kuin on sovittu. Tämmöstähän ei ole missään Euroopan-kaupassa. Me ostetaan luvalla sanoen sika säkissä, kun me Euroopasta ostetaan aseita. Myyjä lupaa, että kyllä ne tarvittaessa osuu, mutta siitä ei ole mitään näyttöä, Ahola sanoo.
Aholan mukaan amerikkalaisyhtiöiden etuna on se, että Yhdysvaltain hallinto ja lainsäädäntö on mukana prosessissa.
– Aikaisemmissa eurooppalaisissa kaupoissa on ollut ongelmana se, että me olemme joutuneet Suomesta lähettämään tehtaalle laadunvalvontaihmiset ja loputtomasti vääntämään kättä kaikkien näiden muiden ehdokasmaiden teollisuuden kanssa siitä, että mitä sopimuksessa loppujen lopuksi sanotaan. Mutta Yhdysvaltain tapauksessa laivasto käy meidän puolesta neuvottelut, hoitaa laadunvalvonnat, mahdollisia pieniä oikeudenkäyntejä tuotantoaikatauluissa ja laaduissa. Meidän ei niistä tarvinnut huolehtia ollenkaan, Ahola sanoo.
Lopullisen päätöksen hävittäjästä tekee valtioneuvosto. Päätöstä odotetaan vuoden loppuun mennessä.
