HUS:n toimitusjohtaja sote-ratkaisusta: Terveydenhuollossa ei kannata antaa valtaa markkinoille

– Tuntuu siltä, että nyt lupaillaan ihmisille mitä tahansa. En ole kuullut yhdenkään asiantuntijan kannattavan vallan antamista markkinoille. Ei se terveydenhuolto toimi niin kuin autokauppaan tai vaatekauppaan meneminen, HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén toteaa Huomenta Suomessa.

Hallitus neuvotteli viikonloppuna sote-ratkaisun, jossa sovittiin, että Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta ja 15 sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta.

Uudistukseen sisältyy myös valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä voi itse valita, hankkiiko palvelunsa julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajalta.

Lindenin mukaan valinnanvapaudesta terveydenhoidossa onkin syntynyt julkisessa keskustelussa varsinainen hypetys.

– Terveydenhuollossa on tiedon asymmetria, jos lääkäri sanoo, että tarvitaan kallis tutkimus, niin sitten se tehdään, tällä tavalla ei voi toimia markkinoilla. Se on maailman kallein terveydenhuolto, jos valta annetaan markkinoille. Toivon, että sellaiseen järjestelmään Suomeen ei olla menossa.

Valinnanvapaus suunniteltava tarkkaan

Husin toimitusjohtajan mukaan nyt on tärkeää antaa asiantuntijoiden viedä sote-ratkaisua eteenpäin. Valinnanvapaus täytyy hänen mukaansa suunnitella tarkkaan, koska sote-ratkaisun on tarkoitus tuoda säästöjä. Se, että yhteiskunta alkaisi maksamaan ihmisten jokaista yksityistä lääkärikäyntiä ei ole oikea vaihtoehto.

– Jonkun muunlainen valinnanvapausjärjestelmä tarvitaan kuin se, että potilas kävelee valitsemalleen lääkärille ja yhteiskunta maksaa viulut.

Lindén sanoo, että itse julkisen terveydenhuollon edustajana näkee, että julkisin varoin tuotetussa terveydenhuollossa vaikutus täytyy olla mahdollisimman laaja.

– Olen huolissani siitä, että julkisin varoin käytettävä raha terveydenhuollossa pitäisi kohdistaa mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Siten, että siinä saadaan ratkaisuja suurimpiin ja kipeimpiin terveysongelmiin.

– Jos nyt luomme järjestelmän, jossa me voimakkaasti lisäämme ihmisten aika lievien ja joskus jopa mitättömien vaivojen mahdollisimman hyvää saatavuutta hoitoon, niin jos me siihen löydämme rahaa, niin en ole aivan vakuuttunut siitä, että onko se raha parhaalla mahdollisella tavalla käytetty meidän väestön terveydenhuoltomme tarpeiden valossa.

Kuntakohtainen terveydenhuolto päättyy

Lindén korostaa, että poliittisia sote-sopuja on nähty kylliksi viime aikoina.

– Alan työntekijänä toivon, että mennään aidosti eteenpäin tämän päätöksen kanssa.

– Minusta olennaista on, että kuntakohtainen terveydenhuolto Suomessa päättyy. Noin 300 kunnan ja 550 terveyskeskuksen sijaan tulee nämä 18 aluetta. Se on merkittävä askel.

Erikoissairaanhoidon osalta sote-malli ei Lindénin mukaan paljon poikkea nykytilanteesta, jossa on 20 sairaanhoitopiiriä.

– Tässä suhteessa muutos ei ollut kovin suuri.