Hunajakesästä odotetaan hyvää

Tästä kesästä tulee mahdollisesti hyvä hunajakesä. Kasvit ovat saaneet riittävästi kosteutta ja kukinnasta on tulossa runsas. Mehiläisten hunajaviikot ovat alkaneet. Viileä alkukesä antoi mehiläispesille aikaa keskittyä pesän väkimäärän kasvattamiseen ankaran talven jälkeen. Mehiläishoitajat toivovatkin aurinkoisia medenkeruupäiviä seuraavan neljän viikon ajaksi. Näin saataisiin tänä kesänä kunnolla suomalaista hunajaa.

Suomessa on noin 40 000 mehiläispesää. Tällä pesämäärällä tuotetaan 60 prosenttia Suomessa syödystä hunajasta. Suomalainen kuluttaa hunajaa keskimäärin 500 grammaa vuodessa, kun EU-maissa kulutetaan keskimäärin 700 grammaa. Kuluttajat suosivat lähialueella tuotettua hunajaa sen maun vuoksi.

Mehiläiset keräävät kukista mettä, josta ne valmistavat hunajan. Vastapalvelukseksi ne kuljettavat siitepölyä kukasta kukkaan eli varmistavat kasvin suvun jatkumisen. Mehiläispesän ympäristössä kehittyvät maikeimmat ja suurimmat marjat, omenapuu antaa runsaan sadon ja kasvien siemenet kehittyvät ja itävät hyvin. Pesällinen mehiläisiä hyödyttää pölytyksen kautta lähiympäristöään hunajasadon arvoon verrattuna moninkertaisesti.

Eri kukkalajien yhdistelmä vaikuttaa hunajan makuun

Mehiläiset keräävät mettä muun muassa vadelman, puolukan, mustikan, mansikan ja lakan kukinnoista. Marjakasvien medessä maistuu kukinnosta kehittyvän marjan maku. Kesän kukkien aromit säilyvät hunajassa. Makua antavat kaikki mehiläispesän lähellä olevat 30-40 eri kukkalajin mesiraaka-aineet.

Hunajassa on aromia antavien aineiden lisäksi hiven- ja kivennäisaineita, entsyymeitä, flavonoideja, kasvihappoja ja jopa antibakteerisia ainesosia.

(MTV3-Finfood)

Lue myös:

    Uusimmat