Sosiaalinen media on muotoutunut osaksi yhä useamman arkea. Myös journalistit ja muut median ammattilaiset käyttävät sosiaalista mediaa niin vapaa-ajalla kuin työssään.
Kysyimme Suuri journalistipalkinto -kilpailun 15 ehdokkaalta, miten he käyttävät sosiaalista mediaa työssään.
Suuri journalistipalkinto -kilpailussa ehdokkaat kilpailevat kolmessa kategoriassa: Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko ja Vuoden journalisti. Kussakin kategoriassa on kolme eri ehdokasta tai ehdokasryhmää.
– Sosiaalinen media on erittäin tärkeä osaa omaa työtäni. Monet tekemämme sisällöt löytävät yleisönsä isoksi osaksi juuri sosiaalisen median kautta. Lisäksi sosiaalinen media on kätevä tapa pysyä mukana verkkojournalismin uusista jutuista ja näkökulmista, kertoo Yle Uutisten Jarkko Ryynänen, joka on ehdolla työryhmänsä kanssa Vuoden journalistinen teko -kategoriassa verkkoprojektista: Me tiedämme missä asut.
Some on testauspaikka
Jokaiselle Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaalle sosiaalinen media on jollain tavalla osa omaa työtä. Esimerkiksi valokuvaaja ja Vuoden juttu -kategoriassa ehdolla olevalle Jarmo Vehkakoskelle se on paikka testata omien kuvien huomioarvoa. Lisäksi Vuoden journalistinen teko -kategoriassa ehdokkaana oleva Long Playn toimittaja Riku Siivonen testaa ajatuksia Facebookissa ja poimii Twitteristä ilmiöitä.
Vuoden journalistiksi ehdolla oleva freelance-toimittaja Eeva-Liisa Hynynen toteaa somen olevan osa työtä, mutta ei korostetusti.
– Seuraan sosiaalisessa mediassa sellaisia näkökulmia, jotka eivät nouse kunta- ja sote-uudistusten "viralliselle agendalle". Esimerkiksi yhä useampi kuntapäättäjä on aktiivinen somessa ja tuo siellä julki omakohtaisia tuntojaan, Hynynen havainnollistaa.
Osa ehdokkaista taas on sosiaalisen median superkäyttäjiä.
– Sosiaalinen media on minulle keskeinen juttu. Twiittaan päivittäin ja päivitän Facebookia monta kertaa viikossa. Saan somesta aiheita, ideoita ja kontakteja. Twitter-tiliäni seuraa runsaat 17 000 ihmistä, mikä tekee siitä jo keskisuuren tiedotusvälineen, kertoo Vuoden journalistiksi ehdolla oleva Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski.
Tieto liikkuu somessa
Suurimalle osalle journalisteista sosiaalinen media on työväline, jonka avulla saattaa pysyä ajan hermossa kiinni.
– Seuraan kuumia asioita innokkaasti. Viime viikonloppu meni paljolti somen kautta Ukrainan tapahtumia seuratessa. Kansainvälisten suhteiden hoitamisessa ja tietojen vaihdossa sosiaalinen media on mukava. Tieto liikkuu. Tällä puolella tunnen myös kyvyttömyyttä, kertoo Vuoden juttu -kategoriassa Koilisväylä-artikkeleistaan ehdolla oleva Kauppalehden toimittaja Heikki Haapavaara.
– Se on virtuaalinen tori tai kahvila, jossa ihmiset tapaavat ja jakavat asioitaan. Sosiaalinen media on toimittajalle tietotoimisto ja tärkeä työkalu, siellä voidaan joukkoistaa ja hakea haastateltavia. Silminnäkijä-ohjelma käyttää sosiaalista mediaa myös kertoakseen omista tekemisistään. Jokapäiväinen työkalu, pohtii sosiaalisen median käyttöään Yle Uutisten Hannele Valkeeniemi. Hän on ehdolla Vuoden journalistinen teko -kategoriassa yhdessä työryhmänsä kanssa.
Osa toimittajista totesi myös, että muitakin työvälineitä on kuin sosiaalinen media.
– Saan sieltä ideoita ja lukuvinkkejä, mutta en halua käyttää sitä ensisijaisena tai ainoana lähteenä jutuissani. Ärsyttää lukea juttuja, jotka perustuvat vain some-keskusteluille, Vuoden journalistinen teko -kategoriassa ehdolla oleva Long Playn Anu Silfverberg toteaa.
Suuren journalistipalkinnon saajat valitaan gaalassa, joka nähdään suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla keskiviikkona 26.3.2014 kello 20 alkaen.
Äänestä myös omaa suosikkiasi suurijournalistipalkinto.fi-sivustolla. Yleisön suosikki valitaan ja palkitaan gaalassa.